Virkamiesten taustamuistio: autoilijalle keppiä, ja vähän porkkanaa

Virkamiesten ehdotus vuosien 2019–23 liikennepolitiikaksi: tiemaksut kaupunkiseuduille, ajoneuvoveron voimakkaampi porrastus, polttomoottoriautojen myyntikiellot, oman auton käytön kannustimien minimointi...

Liikenne- ja viestintäministeriö on koostanut 16-sivuisen taustamuistion liikenne- ja viestintäpolitiikan mahdollisista toimenpiteistä seuraavalla hallituskaudella eli vuosina 2019–2023. Muistio on virkamiesten näkemys, eikä sellaisena mikään yksi yhteen hallitusohjelmaan tuleva osio – eikä vaalejakaan ole vielä käyty. Virkamiesten ajatukset pohjautuvat ministeriön aiempaan tulevaisuuskatsaukseen, eikä muistiota ole käsitelty poliittisesti.

Taustalla on pyrkimys hiilettömään liikenteeseen. Suomi on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut siihen, että kasvihuonepäästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 2005 tasosta. Kansallinen hiilineutraalisuus edellyttää liikenteen päästöjen loppumista kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Tässä työssä liikenteellä on sijansa. Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöautoliikenteen osuus on noin kymmenesosa.

Karua luettavaa

Virkamiestyönä työstetty taustamuistio on varsin karua luettavaa yksityisautoilun näkökulmasta.

Virkamiehet tarjoavat lähinnä keppiä, selvästi vähemmän porkkanaa.

Jälkimmäiseen keinovalikoimaan voi laskea pihien autojen ajoneuvoverotuksen mahdollisen lieventämisen sekä rahalliset tukitoimet uusien sähkö- ja kaasuautojen hankintaan. Porkkanaksi voidaan lukea myös yritysten mahdolliset verohelpotukset päästöttömien työsuhdeautojen hankintaan ja taloyhtiöiden tukeminen sähköautojen latausverkoston rakentamisessa.

Muistion mukaan vähäpäästöisen liikkumisen tulee olla houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle erityisesti kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä.

Kovat tavoitteet

Muistion mukaan verouudistuksen ja tukien tavoitteena on kasvattaa sähkö- ja kaasuautojen osuus ensirekisteröidyistä autoista nykyisestä muutamasta prosentista vähintään

25 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Kuulostaa aika huimalta tavoitteelta, ellei sähköautoiksi lasketa kaikkia sähkö apuna käyttäviä hybridiautoversioita.

Myyntikieltojakin on luvassa, jos virkamiesten näkemykset tulevat osaksi tulevaa hallitusohjelmaa: ”Muiden pohjoismaiden tahdissa kielletään uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti ja vaikutetaan vastaavan EU-tasoisen tavoitteen saavuttamiseksi.”

Niemisen mukaan Suomi on harjoittanut laitonta autoverotusta vuosikymmeniä EU:n jäsenenä ja virkamiehistössä näyttäisi hänen mukaansa olevan yhä kova halu laittomuuksien laajentamiseksi.

– Esitys oman auton käytön kannustimien minimoimisesta osoittaa, ettei liikenne- ja viestintäministeriössä Helsingin Esplanadilla ymmärretä miten ja miksi suomalaiset liikkuvat, Nieminen tylyttää.

– Sen sijaan, että liikkumisesta meidän haastavissa oloissa tehtäisiin kilpailukykytekijä, niin sitä halutaan hankaloittaa ja vaikeuttaa.

Keppiä luvassa

Virkamiesnäkemyksen mukaan liikenteen verouudistuksen yhteydessä tulisi ottaa käyttöön kilometripohjainen tiemaksu. Kaupunkiseutujen tiemaksut tulisi niin ikään tehdä mahdollisiksi.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut julkisuuteen laajempia näkemyksiä mahdollisiin tiemaksuihin tai pikemminkin tieveroihin liittyen.

– Henkilöliikenteen päästöt ovat laskussa ja laskevat jatkossa entistä nopeammin EU:n autoteollisuudelle asettamien päästörajojen myötä.

Tämä muutos näkyy nopeasti esimerkiksi Helsingin seudulla.

– Helsingin seudulla on Suomen nuorin autokanta ja ympäristötavoitteet saavutetaan ilman tieveroakin, Nieminen linjaa.

Hän muistuttaa, että tievero rasittaisi eniten pitkää työmatkaa kulkevia pienituloisia ihmisiä, joiden asuminen on kustannussyistä keskittynyt seudun ulkoreunoille ja joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä.

Niemisen mukaan on vaikea kuvitella, että ihmisten elämä ja liikkuminen helpottuisivat ruuhkamaksuilla eli tieverolla, tulisihan valtaosalle ihmisistä liikkuminen hankalammaksi.

Autokantaa nuorennettava

Muistio tuo esiin jo kuluneeksi käyneen faktan: Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. Henkilöautokannan keski-ikä on yli 12 vuotta.

Vanhojen autojen kulutus ja päästöt ovat keskimäärin uusia autoja huomattavasti korkeammat. Virkamiehet haluaisivat nopeuttaa autokannan uusiutumista nollapäästöiseksi.

Toiveissa on etenkin sähkö- ja kaasuautojen osuuden kasvattaminen. Virkamiehet varaisivat valtion budjetista hallituskaudeksi näille henkilöautoille tukirahaa 30–50 miljoonaa euroa.

Suomessa auton keskimääräinen arvo on 3 600 euroa. Auton vaihdossa tarvittava väliraha uuteen ja vähäpäästöiseen autoon on tästä monelle tyystin tekemätön paikka. Asian on ottanut esiin myös Autoliiton Pasi Nieminen.

– Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan.

Henkilöautoilu välttämätöntä

Liikenteen päästökeskustelun käydessä ylikierroksilla on Autoliiton Nieminen muistuttanut useaan otteeseen, että henkilöauto on monelle suomalaiselle aivan välttämätön kulkuneuvo, ei luksustuote.

– Joukkoliikenne ei ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä.

Nieminen tuo esiin sen faktan, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, jossa myös kaupunkiseudut ovat harvaan rakennettuja.

– Pieni väkiluku eli harva-asutus johtaa siihen, ettei meidän olosuhteissa ole riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen.

Vähemmän ajoa

Muistiossa nostetaan esiin, ettei biopolttoaineilla voida poistaa liikenteen päästöjä, sillä niihin on kestävästi saatavilla vain rajallinen määrä raaka-aineita.

Päästövähennysten painopiste tulee siksi siirtää tieliikenteen energiankulutuksen vähentämiseen. Se taas tarkoittaisi ajettujen kilometrien vähentämistä.

Raha ratkaisee

Taloudellinen ohjaus on muistion mukaan keskeisin keino vähentää päästöjä. Virkamiehet vapauttaisivat päästöttömät ajoneuvot autoverosta. Samoin luovuttaisiin päästöttömien ajoneuvojen käyttövoimaverosta.

Aielistalla on myös fossiilisten polttoaineiden verotuksen asteittainen korottaminen.

Virkamiehet jyrkentäisivät voimakkaasti auto- ja ajoneuvoveron hiilidioksidiporrastusta.

Ja jos tavoitteena on alentaa vähäpäästöisten henkilöautojen autoveroa, on vastaavasti painetta kompensoida verokertymää nostamalla suuripäästöisten henkilöautojen ajoneuvoveroa.

Autoliitto on muistuttanut, että liikenteen verotus on joka tapauksessa uudistettava. Tässä yhteydessä valtiovalta joutuu arvioimaan kuinka paljon se voi jatkossa verottaa liikennettä, jotta se ei samalla itse aiheuttaisi päästötavoitteiden vastaisia esimerkiksi autokantaa vanhentavia toimia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto