3.3.2018 Liikenne Teitä päällystettiin riittävästi viimeksi vuonna 2005 Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Joka vuosi pitäisi päällystää vähintään 4 000 kilometriä teitä, mutta viime vuosina päällystettä on saatu vain 2 000–3 500 tiekilometrille. Vaikka valtateiden kunto on kohtalainen, on Suomessa jo 2 800 kilometrin verran erittäin huonokuntoisia teitä. Nämä tiet sijaitsevat lähinnä vähäliikenteisillä seutu- ja yhdystieverkoilla. Tiepäällysteiden kunnon nykytilan säilyttäminen koko maantieverkolla vaatii vuosittain vähintään 4 000 tiekilometrin päällystystä. Tähän on ylletty viimeksi vuonna 2005. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää, että teiden ylläpito tarvitsee riittävästi rahaa ja sitä pitää riittää keskeisten väylien lisäksi pienemmillekin teille. – Valtaväylät ovat teiden pääsuonisto, jonka kunto vaatii vaalimista, mutta katastrofi uhkaa, jos hiussuonisto eli pienempien väylien kunto lyödään laimin, Nieminen muistuttaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Uusia keinoja kaivataan Suomalaisen liikenneverkon rahoituksen ja ylläpidon ongelmia liki vuoden päivät ratkonut kansanedustajista ja virkamiehistä koostuva työryhmä on liikenneministeri Anne Berner (kesk.) johdolla tehnyt työnsä. Uusille rahoituskeinoille on huutava tarve, jottei teiden korjausvelka kasva ja tiet pysyvät ajokelpoisina. Tällä viikolla julkistetussa loppuraportissa työryhmä esittää, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Keskiössä on myös pitkäjänteinen suunnittelu. Poukkoilevuus vienyt ongelmiin Valtion kirstusta ei ole herunut pitkän ajan kuluessa riittävästi rahaa päällysteiden kunnostamiseen, siltojen korjauksiin ja muihin pakottaviin väylätöihin. Arvokas tieomaisuus on päässyt rapistumaan. Oman haasteensa tieverkon kunnolle luovat Suomen talviset olosuhteet. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä. Tästä syystä liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Liikenneverkkojen kunnossapidon nykytaso ei työryhmän mukaan riitä vastaamaan myöskään liikenteen automaation ja älykkään liikenteen tulevaisuuden tarpeisiin. Korjausvelkaa jo 2,5 miljardia euroa Perusväylänpidon rahoitus tulee valtion budjetista, mutta rahoituksen taso ei ole ollut riittävä teiden ja muiden kulkuväylien kunnon ylläpitämiseksi. Teiden ylläpidon korjausvelka uhkaa ilman lisärahoitusta kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhtia. Liikenneväylien korjausvelan suuruus on jo ylettömät 2,5 miljardia euroa. Korjausvelan vähentämiseen on vuosille 2016–2018 myönnetty valtion budjetista 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Näiden rahojen turvin korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään vuoden 2017 lopulla. Auto- ja Tieforum kiittelee Bernerin työryhmän aikaansaannoksia, mutta muistuttaa, että työtä korjausvelan vähentämiseksi pitää jatkaa erityisrahoituksella vähintään seuraavien kahden hallituskauden ajan. Perustienpidon rahoituskehykseen tarvitaan tämän lisäksi pysyvä tasokorotus, jolloin voitaisiin varmistaa nykyisen tieverkon verkon riittävä talvikunnossapito sekä ylläpito, tähdentää ryhmä tuoreessa kannanotossaan. Auto- ja Tieforum on 29 järjestöstä koostuva vaikuttamisryhmä, joka on vuosikausia pitänyt ääntä teiden kehnosta kunnosta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Keskeisille väylille rahaa Työryhmän mukaan korjausvelan vähentämistoimenpiteet tulee suunnata ensisijaisesti keskeiselle väyläverkostolle, missä korjausvelkaa syntyy nopeimmin. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus on suurimmillaan. Vähäliikenteisten väylien korjausvelan vähentämistä tehdään elinkeinoelämän tarpeita priorisoimalla kansalaisten liikkumistarpeita unohtamatta. Myös ennakointia tulee kohentaa: ennakoiva kunnossapito vaatii alan koulutuksen lisäämistä, osaamisen kehittämistä ja digitalisaatioon perustuvien menetelmien hyödyntämistä. Käyttäjämaksut sivuutettiin Paljon porua herättävät käyttäjämaksut työryhmä käytännössä sivuutti – muutoin tuskin olisi päästy yksimielisyyteen raportista ylipäätään. Työryhmä ei ottanut kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla. Valtion maanteiden ja kuntien katuverkon osalta käyttäjämaksujen käyttöönotto edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Käyttäjämaksujen käyttöönoton edellytyksenä väylähankkeiden rahoituksessa olisi, että kyseessä olisi aito vastikkeellinen maksu paremmasta väylän palvelutasosta, mitä ei luokitella veroksi. Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia. Taustalla vuosikausien niukkuus Kunnostusrahaa on vuosien kuluessa pitkälti ohjattu päällystyksiin. Paksumpien päällysteiden käytöllä saadaan hyötyjä pitkäksi ajaksi, sillä ne pitävät tien kunnossa pidempään. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia. Korjausvelkaa kurissa pitävälle hätärahoitukselle on ollut huutava tarve, sillä teiden päällystetöiden rahoitus on ollut niukkaa ainakin viiden vuoden ajan ennen lisärahoitusta. Teiden päällysteiden ylläpitoon on käytetty vuosina 2007–2016 vuosittain 120–140 miljoonaa euroa. Tällä summalla on saatu tehtyä päällysteitä 2 000–3 500 kilometrille. Suomessa on kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Haasteena vanhat sillat Suomen maantieverkolla on 15 140 siltaa. Niiden vuosittainen hoito ja korjaus nielee 45–50 miljoonaa euroa. Useat sillat ovat tulossa elinkaarensa vaiheeseen, jossa niiden peruskorjausta ei voida enää siirtää vuosikausilla tuonnemmaksi. Suomen tieverkostolla on noin kuusituhatta 40–50-vuotiasta siltaa. Rakenteiden ikääntymisen vuoksi 1970-luvulla rakennettuja siltoja on pakko korjata, ja se tulee vaatimaan ensi vuosikymmenen alkupuolelta alkaen merkittäviä lisäpanostuksia rahoitukseen. Siltojen huollon ja korjausten rahoitustarve nousee tasolle 70–80 miljoonaa euroa 2020-luvun loppuun mennessä. Rekkojen sallittujen kokonaismassojen noston takia on monille maantiesilloille ollut pakko asettaa painorajoituksia. Vuonna 2016 tällaisia siltoja oli noin 480. Rajoitukset vaikeuttavat elinkeinoelämän liikkumistarpeita. Harvaan asutun maan verisuonisto Suomi on harvaan asuttu maa, jonka elinkelpoisuus edellyttää kunnollista ja riittävän tiheätä tieverkostoa, jonka ajokelpoisuus voidaan taata ympäri vuoden ja vuorokauden. Suomessa on maanteitä yhteensä liki 78 000 kilometriä, josta kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä. Öljysorateitä on liki 30 000 kilometrin verran ja sorateitä yli 27 000 kilometriä. Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Auto- ja Tieforum Lue myös: Lisärahaa ja pitkäjänteisyyttä – väylänhoitoon ehdotetaan vihdoinkin jäärkilinjaa Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan - tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 2.4.2024 Ajoneuvot 7 vuotta vanha hybridi-Volkkari hajosi takuuaikana – korjaus kesti kuukausia, syntyi yli 14 000 euron lasku