Liikenne | Tarkastaja Turkula | 14.12.2017

Tarkastaja Turkula – talviautossa on vielä tekemistä

Autojen käyttömukavuudessa on yhä toivomisen varaa – etenkin talvella. Lämmitys ja ilmastointi on usein tehty turhan hankalaksi.

Jaa artikkeli

Useimmat autonvalmistajat tekevät perusteellisia talvitestejä Pohjoismaissa, monet merkit vuosittain. Silti monen automallin talviominaisuuksissa on toivomisen varaa.

Pikkuautoihinkin yleistynyt ilmastointi on oiva apu huurteenpoistoon kosteilla keleillä lämpötilan ollessa plussan puolella. Vaikka yhä useammassa autossa on automaattisesti säätyvä ilmastointi ja lämmityslaite, joskus tulee tarve säätää laitetta manuaalisesti. Muutamissa uutuusmalleissa lämpötilan, puhaltimen ja ilmansuuntauksen säädöt tehdään modernilla kosketusnäytöllä. Se voi olla ajon aikana hankalaa ja vaarallista. Valikoiden näpräämisen ja säädön ajaksi katse on siirrettävä tiestä näyttöön.

Kengät paistuvat, tuulilasi huurtuu

Useissa japanilaisissa ja joissakin korealaisissa autoissa sisätilojen lämmön jakautuminen on toteutettu jalat kuumana – tuulilasi viileänä -periaatteella. Ilmansuuntaus on siis samanaikaisesti tuulilasille, sivuikkunoille ja jalkatilaan. Se kiusaa nollakelillä. Kengät paistuvat, mutta tuulilasi huurtuu ja lasinpyyhkimet jäätyvät.

Ilman sisäkierto on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Jatkuvassa käytössä kostealla ilmalla tai pakkasella ikkunat huurtuvat.

Vuosimallin 2010 Toyota Auris 1.6:n lämmityslaitteen ilmanotto kytkeytyi useita kertoja itsestään pitkäksi ajaksi sisäkierto-asentoon. Asiasta varoittava merkkivalo jäi ratin ja käden katveeseen.

Monissa muissakin japanilaisissa kuski voi kytkeä sisäkierron tahattomasti päälle.

Joissakin premium-luokan autoissa sisäkierto kytkeytyy tarvittaessa automaattisesti päälle esimerkiksi tunnelissa leijailevien pakokaasupäästöjen vuoksi. Sisäkierto palautuu raitisilma-asentoon myös automaattisesti ilmansaasteiden vähentyessä.

Säteilylämmitin on etanamaisen hidas ja tehoton

Nykyautoissa sähkötoiminen moottorin esilämmitys on entistä tehottomampi, koska jäähdytysnestettä lämmittävästä lohkolämmittimistä ollaan siirtymässä säteilylämmittimiin, jotka lämmittävät moottorin tai öljypohjan kylkeä.

Tehoton, harakoille lämmittävä säteilylämmitin vaatii pitemmän esilämmitysajan kuin perinteinen lohkolämmitin.

Mikäli lohkolämmitintä ei voi asentaa, säteilylämmittimen vaihtoehdoksi jää sähkötoiminen letkulämmitin, joka lämmittää jäähdytysnestettä. Joissakin automalleissa letkulämmitin voi sekoittaa moottorinohjausta: anturit saavat käynnistyksen kannalta virheellisiä tietoja. Yhä useampi hankkii autoonsa lisävarusteena polttonestetoimisen lisälämmittimen.

Tarkastaja Turkula

Kylmää kyytiä

Kylmyydestään tunnetuissa suoraruiskutusdieseleissä on nykyään lisälämmitin. Jotkut bensiinimallit ovat sen sijaan olleet aikaisempaa mallia kylmempiä, esimerkiksi vuonna 2009 esitelty kuudennen sukupolven Volkswagen Golf 1.4 TSI. Se tarjosi kylmää kyytiä. Lämmitys oli hidas nollakelilläkin.

Kumma kyllä vastaavalla moottorilla Škoda Octavia lämpeni nopeammin. Ilmeisesti 1.4 TSI-suorasuihkutusmoottorin jäähdytysnestekiertoon on tehty parannuksia, koska uusin, seitsemännen sukupolven Volkswagen Golf 1.4 TSI lämpeni edeltäjäänsä nopeammin.

Energiatehokkuuden parantaminen, iskutilavuuden pienentäminen ja suorasuihkutuksen yleistyminen ovat heikentäneet bensiinimallien lämmityslaitteen tehoa, vaikka hukkalämpöä piisaa polttomoottoreissa edelleen yllin kyllin. Kyse on suunnittelijoiden viitseliäisyydestä kehittää tehokas lämmityslaite. Ilmeisesti myös autonvalmistajan kustannustarkkailijoilla on osuutta asiaan.

Lasinpyyhkijöitä ei saa pystyyn

Lämmityslaitteen ilmanoton puhdistuksen lisähaasteena ovat lasinpyyhkimet, joita ei saa pystyyn ilman taito-osaamista.

Muutamissa malleissa lasinpyyhkimet saa pystyyn vain kytkemällä ne huoltoasentoon auton pysäköinnin yhteydessä. Huoltoasennon ohjeet löytyvät ohjekirjasta.

Pysäköitäessä kuskin tulee olla sään ennustaja. Pitää tietää etukäteen jo pysäköitäessä, tarvitseeko pyyhkijät mahdollisesti nostaa lasista pystyyn pyyhkijöiden kiinnijäätymisen estämiseksi tai lämmityslaitteen ilmanottoaukon puhdistamiseksi.

Alimitoitettu akku jättää tielle

Kattavan saksalaisen selvityksen (ADAC-tiepalveluraportti) mukaan joka kolmas auton simahtaminen johtuu tyhjentyneestä akusta. ADAC:n mukaan akkuongelmat johtuvat autojen sähköjärjestelmien suunnitteluvirheistä.

Runsas varustelu on lisännyt autojen sähkölaitteiden määrää, mikä haastaa akun ja laturin. Nykyautojen akut ja laturit voivat olla alimitoitettuja suureen sähkönkulutukseen verrattuna.

Nopeasti yleistyvä moottorin sammutus- ja käynnistysautomatiikka on lisännyt akkuvikojen määrää.

Pohjolan talvessa oloissa akku joutuu ankaraan rasitukseen. Polttonestetoimisen lämmittimen käyttäminen esilämmitykseen pistää akun lujille etenkin, jos ajomatkat jäävät lyhyiksi.

Tarkastaja Turkula

Tarpeellinen ulkolämpömittari

Oloissamme välttämätön ulkoilman lämpömittari on kiitettävästi yleistynyt lähes kaikkiin uusiin automalleihin. Fiksuimmat mittarit ilmoittavat hetkellisesti näytön vilkkumisella ja/tai varoitusäänellä, kun ulkolämpötila kylmenee neljään plusasteeseen tai sen alle. Tällöin riski tienpinnan jäätymiselle kasvaa merkittävästi. Tien pinta voi olla kylmempi kuin ylempänä olevan anturin mittaama lukema.

Pohjolan oloihin tottunut kuski osaa tulkita lämpömittarin lukemien muutoksia ja osaa käyttää mittaria avukseen liukkausvaroittimena.

Takaluukku jumittaa

Monissa pysty- ja viistoperämalleissa takaluukun alareuna on lähellä massiivista takapuskuria, mikä ajossa kerää lunta ja loskaa puskurin yläpuolelle. Jäätyessään lumi tai loska voivat estää takaluukun aukaisemisen. Monissa malleissa takapuskurin yläosa on viisto autoon päin muodostaen lunta ja sohjoa keräävän poteron, josta lumen ja loskan putsaaminen on todella hankalaa.

Yli 400 koeajon kokemuksella!

Tarkastaja Turkula

Timo Turkula kirjoittaa Moottorin lukijoille ratin korkeudelta: tavallisen suomalaisautoilijan näkökulmasta.

Tarkastaja Turkula -sarjan pohjana on kokemus ja näkemys, joita Timo Turkula – yksi maan kokeneimpia koeajajia – on kerännyt uransa aikana.

Turkulan hammastelu ei jää ikenillä nutusteluksi. Havaitut epäkohdat ovat perua pitkälti yli 400 uuden automallin koeajoista 15 vuoden ajalta suomalaisilla teillä vaihtelevissa ajokeleissä. Kullakin automallilla on ajettu vähintään 800 kilometriä tietyn toistettavan ajo-ohjelman mukaan.

timo.turkula(äet)kolumbus.fi

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Moottorin arkisto

Artikkeli on julkaistu alun perin Moottorissa 11/2015

Jaa artikkeli

Keskustelu