25.10.2018 Liikenne Runkoverkkoasetus kirvoitti 191 lausuntoa – suunnitelma närästää muun muassa vientiteollisuutta Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Runkoverkkoasetuksella on tarkoitus säätää valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Asetuksen tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Lausuntokierrokselta lokakuussa palannutta asetusta tarkastellaan vielä saatujen lausuntojen pohjalta, Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo. Määräaikaan mennessä lausuntoja annettiin kaikkiaan 191 kappaletta. Lopullinen asetus on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2018. Liikenne- ja viestintäministeriön luonnostelema runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Kokonaisuus on hahmoteltu yllä olevaan kuvaan. Maanteiden runkoverkosta suunnitellaan kaikkaan 4 333 kilometrin mittaista. Päätieverkon pituudeksi lasketaan tällä hetkellä 13 330 kilometriä. Rataverkosta runkoverkoksi ehdotetaan 3 169 kilometrin osuutta 5 962 kilometrin kokonaisuudesta. Verkon määrittelyn kriteereinä ministeriö on käyttänyt liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja kokonaisuutta. Lisäksi määrittelyssä on otettu huomioon EU-rahoitukseen liittyvä TEN-T -ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Lausuntokierroksen runsas anti, joka on luettavissa lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa, kertoo osaltaan, että muokattavaa riittää vielä viimeistelyvaiheessakin. Runkoverkon valmistelu käynnistyi ensimmäisen kerran LVM:n työryhmätyönä jo vuonna 2004. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Luonnoksessa maanteiden runkoverkkoon kuuluisivat maantiet Valtatie 1 Helsinki – Turku (tieosat 3 - 36) Valtatie 2 Helsinki – Pori (tieosat 2 - 51) Valtatie 3 Helsinki – Tampere – Jalasjärvi (tieosat 101 - 228) Valtatie 3 Laihia – Vaasa (tieosat 246 - 252) Valtatie 4 Helsinki – Lahti – Jyväskylä – Oulu – Keminmaa (tieosat 102 - 426) – Rovaniemi – Inari (tieosat 428 - 553) Valtatie 5 Lusi – Mikkeli – Kuopio – Iisalmi – Kajaani (tieosat 113 - 306) Valtatie 6 Koskenkylä – Kouvola – Imatra – Joensuu (tieosat 116 - 350) Valtatie 7 Helsinki – Vaalimaa (tieosat 1 - 42) Valtatie 8 Turku – Pori (tieosat 103 - 202) Valtatie 8 Ytterjeppo – Kokkola (tieosat 319 - 404) Valtatie 9 Turku – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Joensuu (tieosat 101 - 325 ja 327 - 353) Valtatie 12 Rauma – Tampere – Lahti – Kouvola (tieosat 101 - 232) Valtatie 15 Kotka – Kouvola (tieosat 1 - 8) Valtatie 18 Seinäjoki – Laihia (tieosat 1 - 10) Valtatie 19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Ytterjeppo (tieosat 1 - 23) Valtatie 25 Hanko – Mäntsälä (tieosat 2 - 36) Valtatie 29 Keminmaa – Tornio (tieosat 1 - 3) Kehätie 40 Turun kehätie (tieosat 1 - 6/1900 m) Kehätie 50 Kehä III (tieosat 3 - 8) Autoliitto korostaa pitkäjänteisyyttä Autoliiton mukaan tiestön ylläpito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta ja tiestön luokittelua sen merkityksen sekä riittävän palvelu- ja rahoitustason määrittämiseksi. Maanteiden runkoverkolla on keskeinen merkitys henkilö- ja tavaraliikenteelle. Palvelutason tavoitteena koko runkoverkolla tulee olla vähintään 100 km/h ja moottoriteillä 120 km/h nopeusrajoitukset. Tavoitteena tulisi olla runkoverkon kehittäminen nelikaistaiseksi tieksi tai laadukkaaksi ohituskaistatieksi koko runkoverkon alueella. Kaupunkiseuduilla runkoverkon palvelutason tavoitteena tulee olla paikallisesti ja osana runkoverkkoa sujuvuuden varmistaminen ja matka-aikojen lyhentäminen. Korjausvelan pitkäjänteinen poistaminen koko tieverkolla edellyttää laaja poliittista sopimusta asiassa, Autoliitto muistuttaa lausunnossaan. Unohtuiko vientiteollisuus? Turun kauppakamarin julkaiseman näkemyksen mukaan runkoverkkoasetus jopa vaarantaa suomalaisen vientiteollisuuden, sillä siihen ei ole otettu mukaan Turku–Toijala-rataa, jonka sisällyttämistä runkoverkkoon pidetään välttämättömänä vientiteollisuudelle. Yara, Neste ja Meyer muistuttavat, että rataosuus on tärkeä muun muassa yrityskolmikon raaka-ainehuollolle, puolivalmisteiden kuljetukselle ja telakan junarahdille. Edellä mainittujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 10 miljardia euroa, ja ne työllistävät suoraan noin 13 000 työntekijää ja lisäksi merkittävän määrän alihankintaketjujen kautta, joten näkemys saa painoarvoa taakseen myös lukujen valossa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Luonnoksessa rautateiden runkoverkkoon kuuluvat rataosuudet Helsinki – Turku Helsinki – Riihimäki Riihimäki – Tampere Tampere – Seinäjoki Seinäjoki – Vaasa Seinäjoki – Oulu Oulu – Kemi Kemi – Rovaniemi Oulu – Vartius Tuomioja – Raahe Helsinki – Lahti Lahti – Kouvola Kouvola – Kotka / Hamina Kouvola – Lappeenranta Luumäki – Vainikkala Lappeenranta – Joensuu Imatra – Imatra raja Iisalmi – Ylivieska Kouvola – Kuopio Kuopio – Kontiomäki Jyväskylä - Pieksämäki Jyväskylä – Äänekoski Tampere – Jyväskylä Riihimäki – Lahti Tampere – Rauma Kokemäki – Pori Kemi – Tornio Kaupunkibulevardit vastatuulessa? Ilta-Sanomien mukaan maanteiden osalta runkoverkkoasetus merkitsisi tienhoidollisten toimien ohella maankäyttörajoituksia, jotka toteutuessaan saattaisivat vaikuttaa esimerkiksi Helsingin kaupunkibulevardisuunnitelmiin. Runkoverkko toisi tullessaan myös muuta uutta. Ilta-Sanomien mukaan runkoverkolle tuotettaisiin tulevaisuudessa sää- ja kelitietojen osalta jatkuva, aika- ja paikkaresoluutioltaan tarkkaa tilannekuvaa, josta hyötyisivät monet toimijat. Onnettomuustietoinstituutti OTI huomauttaa, että valitut tieosuudet ovat nykytilassa turvallisuuden kannalta varsin eri tasoisia ja että useiden runkoverkkoon valittujen tieosuuksien turvallisuutta voidaan vielä parantaa erilaisin rakenteellisin ratkaisuin. Sanottavaa myös satamien osalta Tarkennuksia kaivataan myös satamien osalta. Esimerkiksi Helsingin Satama Oy:n mukaan maan merkittävimmän liikennevolyymejä ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ei ole luonnosessa otettu huomioon kylliksi. Lausunnon mukaan Helsingin satamista ei ole osoitettu yhteyttä maantien ja rautatien runkoverkkoon, näinollen TEN-T- ydinsatama ei ole yhteydessä TEN-T-ydinverkkoon eikä Suomen suurin yleissatama satamanosineen ole yhteydessä valtakunnalliseen runkoverkkoon. Runkoverkolla on tarkoitus luoda edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä varmuutta matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle eri puolilla maata. Kaikilta osin tavoite ei tunnu toistaiseksi toteutuvan. Lopullinen asetus on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2018, mutta annettujen lausuntojen vaikutuksesta tai työn valmistumisesta ei ole kerrottu tarkemmin ainakaan toistaiseksi. Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Ilta-Sanomat, Lausuntopalvelu.fi, Turun Kauppakamari Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! 20.3.2024 Uutinen Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön 17.3.2024 Uutinen Helsinki-Vantaa Euroopan paras kokoluokassaan Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 24.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz V 300 d 4Matic - pröystäilemätöntä luksuskyytiä 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 2.4.2024 Ajoneuvot 7 vuotta vanha hybridi-Volkkari hajosi takuuaikana – korjaus kesti kuukausia, syntyi yli 14 000 euron lasku