15.10.2017

Romusta raaka-aineeksi – romutettava auto päätyy uusiokäyttöön ja kierrätykseen

Tehokas materiaalikierrätys pienentää huomattavasti valmistusvaiheen elinkaarivaikutusta vähentämällä uusioraaka-aineiden tarvetta.

Suomessa romuautojen materiaalivirrat hyödynnetään tehokkaasti. Romuauton keskimääräinen materiaalisisältö on 75-prosenttisesti metallia, kuten terästä, valurautaa, alumiinia ja kuparia.

Kierrätysmenetelmien avulla metalliosat saadaan hyödynnettyä lähes kokonaan uusiksi raaka-aineiksi.

Lähde: Autokierrätys

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Romutettava auto työllistää

Murskaamossa autosta erotellaan magneettiset teräsosat, ei-magneettiset metalliosat sekä kevytjae. Autoalan tiedotuskeskus muistuttaa, että autosta saatu kierrätysmateriaali työllistää suomalaisia myös kierrätysalan ulkopuolella. Esimerkiksi terästeollisuudessa parhaimmillaan jopa 90 prosenttia raaka-aineesta on kierrätysterästä.

Keskivertoauton elinkaarivaikutuksesta suurin osa, lähes 80 prosenttia syntyy käytön aikana. Käyttövaiheen merkitys korostuu Suomessa, jossa autolla ajetaan elinkaaren aikana keskimäärin 300 000 kilometriä.

Auton valmistuksen osuus auton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta on polttomoottoriautoilla 10-15 prosenttia, kertoo Autoalan tiedotuskeskuksen laskelma.

Lähde: Autokierrätys

Uusiokäytön merkitys on suuri

Autoteollisuutta on pidetty kierrätyksen ja uusiokäytön edelläkävijänä. Viime vuosina pinnalle noussutta kiertotaloutta on tavallaan toteutettu jo vuosikymmeniä.

Uusimpien osien uudelleenkäytössä on valitettavasti myös rajoitteita.

Turvallisuuden vuoksi osien digitaalisia avaimia ei voida jakaa kaikille toimijoille, sillä samalla avattaisiin ohjainlaitteiden tiedot myös hakkereille. Tämä tekisi autojen tietoturvasta haavoittuvan. Lisäksi sähköiset komponentit suunnitellaan käsi kädessä ohjelmistojen kanssa.

Osien ja ohjelmistojen nykyinen nopea kehitystahti aiheuttaa toisinaan sen, ettei vanhempaa ohjausyksikköä voida käyttää uudemman ja kehittyneemmän tilalla.

Turvallisuus vaikuttaa myös kolariautojen osien uudelleenkäyttöön. Nykyisin teknologiaa löytyy yllättävistä osista – esimerkiksi useissa autoissa taustapeilin runkoon on sijoitettu kameroita, joita käytetään muun muassa automaattiseen hätäjarrutukseen. Näin ollen niiden autokohtaisen toiminnan varmistaminen on erittäin tärkeää turvallisuuden kannalta.

Liikenne

Iäkkäät autot ongelmana

Suurimpana ongelmana osien hyödyntämisessä on kuitenkin Suomen iäkäs autokanta.

Keskimäärin Suomessa romutukseen päätyvä auto on yli 20 vuotta vanha. Se on korkean ikänsä vuoksi käytetty loppuun, jolloin osien hyödyntäminen on vaikeaa ja kannattamatonta. Tällöin romuauton materiaalit on järkevintä hyödyntää uusiokäyttöön.

Autojen kierrätysverkostoon kuuluu Suomessa 275 vastaanottopistettä. Auton kierrättäminen on maksutonta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kierrätyslainsäädäntö vähentää jätettä

Eduskunta hyväksyi 4. kesäkuuta 2004 jätelain muutoksen (452/2004), jolla tuottajavastuusäännökset otettiin Suomen lainsäädäntöön. Valtioneuvosto puolestaan hyväksyi 23.6.2004 asetukset romuajoneuvoista. Näillä säädöksillä pantiin täytäntöön EU:n romuajoneuvodirektiivi (2000/53/EY). Lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2004 ja se koskee henkilö-, paketti- ja erikoisautoja, kuten asuntoautoja.

Direktiivin mukaan romuauton painosta on hyödynnettävä ja uudelleenkäytettävä vuoteen 2006 mennessä 85 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 95 prosenttia. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen osalta vuoden 2006 vaatimus on 80 prosenttia ja vuoden 2015 vaatimus 85 prosenttia.

Hyötykäyttövaatimusten kehitys 2000-luvulla:

  2006 2015
 Uudelleenkäyttö ja kierrätys  > 80%  > 85%
 Hyödyntäminen  < 5%  < 10%
 Hyötykäyttö yhteensä > 85%  > 95%
 Loppusijoittaminen kaatopaikalle  < 15%  < 5%

 

"Uudelleenkäytöllä" tarkoitetaan sitä, että romuautojen osia käytetään samaan tarkoitukseen kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu.

"Kierrätyksellä" puolestaan tarkoitetaan jätemateriaalien jälleenkäsittelyä alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin kuin energian talteen ottamiseksi.

"Hyödyntämistä" on esimerkiksi materiaalin käyttö energian tuottamiseen.

Lähteet: Autoalan tiedotuskeskus, Autokierrätys Kuvitus: Autokierrätys ja Antti Hentinen & Santeri Petrell/Moottorin arkisto

Luetuimmat