Liikenne | Uutinen | 18.12.2018

Riittääkö lataus- ja tankkausverkko, jos kaasu- ja sähköautot yleistyvät?

Valtaosa taloyhtiöistä ei ole rakentanut sähköautojen latauspisteitä ja kaasuasemien verkosto tihentyy hiljalleen.

Jaa artikkeli

Jos ei ole riittävän tiheää ja käyttötavoiltaan joustavaa lataus- ja tankkausverkostoa, ei kuluttajien valtavirta innostu hankkimaan hyviäkään kaasu- ja sähköautoja. Tankkaus- ja latauspaikkoja tulisi saada tuntuvasti lisää.

Kaasuautoille tarvitaan lisää tankkausasemia ja sähköautoille on saatava rakennettua riittävästi sekä julkisia että erityisesti yksityisiä latauspisteitä.

– Nyt todella tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, mikäli aiotaan saavuttaa ladattaville ajoneuvoille asetetut tavoitteet. Selvityksemme mukaan 93 prosenttia taloyhtiöistä ei ole rakentanut latauspisteitä vielä lainkaan ja joissakin taloyhtiöissä sähköautoilu on jopa kielletty, VTT:n projektipäällikkö Mikko Pihlatie toteaa esityksessään TransDigi-tiedonvaihtoseminaarissa.

Pihlatien mainitsema selvitystyö on tehty Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämistoimet – GASELLI -hankkeessa.

Ladattavat hybridit suosikkeina

GASELLI-hankkeen väliraportin mukaan myös sähköautomarkkinoille on tulossa runsaasti uusia malleja. Ladattavien hybridien nykyinen mallivalikoima on jo hyvin Suomen markkinoille sopiva, mutta myös sähköautotarjonta on kasvamassa.

Täyssähköautojen kuten myös ladattavien hybridien sähköinen toimintamatka on kasvamassa. Sähköautojen hinnat ovat myös jonkin verran laskemassa, tai samalla hinnalla saa isomman akuston.

Täyssähköautojen kysyntä alkaa kiihtyä, kunhan autojen valikoima kasvaa ja hinnat tulevat alaspäin, ja latauspisteiden rakentamisesta tulee arkipäivää etenkin taloyhtiöissä. GASELLI-hankkeen piirissä on arvioitu täyssähköautojen myynnin kiihtyvän autovalikoiman laajentuessa ja hintojen laskiessa, viimeistään vuosien 2022–2025 paikkeilla.

Sähköautokannan merkittävään lisääntymiseen on vielä pitkä matka. Suomen teillä liikkuu tätä nykyä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista vain noin 13 000 on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Jopa 14 uutta kaasutankkausasemaa

Kaasuyhtiö Gasum sai vastikään EU:lta 2,9 miljoonan euron tuen uusien tankkausasemien rakentamiseen. Tuki on merkittävä askel yhtiön pohjoismaisen kaasuekosysteemin rakentamiseen.

Uusia asemia tarvitaan, sillä liikenne- ja viestintäministeriön ilmastotyöryhmän tavoitteet kaasuautojen määrän kasvusta ovat kunnianhimoisia.

Päätavoitteena on, että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan vuoteen 2045 mennessä. Kaasuautojen osalta tavoite on 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.

GASELLI-hankkeen selvitysten mukaan on realistista saavuttaa 50 000 kaasuauton kanta vuoteen 2030 mennessä, jos vain tankkausasemia saadaan riittävästi ja vuosien 2016–2018 kaasuautojen myyntikehitys jatkuu samansuuntaisena. On kuitenkin todennäköistä, että melko suuri osa näistä on käytettyjä autoja.

– Viimeisen parin vuoden aikana huimasti kasvanut kaasuajoneuvojen kysyntä niin kuluttaja- kuin yrityspuolellakin on osoittanut, että lisäasemille on tarvetta, Gasumin biokaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka toteaa.

Myönnetty EU-tuki kattaa yhteensä jopa 14 kaasutankkausaseman rakentamisen kansainvälisen TEN-T -ydinverkon alueelle Suomessa.

Yksinkertainen enemmistö tarvitaan

Taloyhtiö voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää yhtiökokouksessa sähköjärjestelmän perusparannuksesta, jos taloyhtiö päättää toteuttaa latauspisteitä kaikkiin autopaikkoihin ja tehdä tarvittavat muutokset sähköjärjestelmään.

Sähköajoneuvojen latausinfraan on mahdollista hakea valtionavustusta. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Liikenne tuottaa viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Henkilöautoilun osuus kasvihuonepäästöistä on noin kymmenesosa.

Lähteet: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Kiinteistöliitto, Motiva, Gasum, liikenne- ja viestintäministeriö Kuvituskuva: Moottorin arkisto/Petri Munukka

Jaa artikkeli

Keskustelu