4.9.2017

Näin toimii peltipoliisi – välähdyksestä rikesakkoon

kameratolppa välähdys

Kamera ikuisti autoilijan, mutta mitä siitä seuraa?

Nopeusrajoitus muuttuu alhaisemmaksi, mutta autoilijan kaasujalka ei epähuomiossa höllää ajoissa eikä riittävästi. Peltipoliisi eli kameratolppa tien pientareella väläyttää terveisensä.

Lievä ylinopeus on ikuistunut kuvaksi autosta, josta selviää auton sen hetkinen ajonopeus ja tarkka kuvausajankohta. Kuvassa näkyy auton rekisteritunnus ja ihmishahmo ratin takana.

Poliisin automaattisen liikennevalvonnan kiinteiden valvontapisteiden eli peltipoliisien kuvaustiedot valokuvineen siirtyvät Helsingin Malmilla sijaitsevaan Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen.

Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kirje kotiin tulee pian

Poliisin liikenneturvallisuuskeskukselle nopeusvalvonta on arkea, mutta valtaosalle tavallisista autoilijoista poliisin yhteydenotto on harvinainen sattumus. Kameran välähdyksen jälkeen seuraa jatkomenettelyjä, jotka mietityttävät ja ovat monille tuntemattomia.

Valvontakameran välähdyksestä seuraa rikesakko auton omistajalle ja/tai haltijalle. Kirje kolahtaa kotiosoitteeseen aika pian: rikesakko saapuu perille yleensä viikossa, mutta poliisilla on kolme viikkoa tapahtumahetkestä aikaa lähettää rikesakko.

Poliisilta tulleeseen rikesakon vastustamislomakkeeseen tulee täyttää kuljettajan tiedot ja kuka tiedot antoi. Mikäli ei ilmoita kuljettajan tietoja ja vastustaa rikesakkoa, seuraa kutsu kuulusteluun poliisilaitokselle.

Jos ei tee mitään niin rikesakko astuu voimaan vastustamisajan jälkeen.

Kenelle rikesakko kuuluu?

Kannattaa tarkoin miettiä kuuluuko rikesakko kirjeen saajalle kuten auton omistajalle vai jollekin muulle henkilölle. Vastustamisilmoitus tulee siis tehdä, jos kuljettaja on eri henkilö kuin auton omistaja/haltija.

Vastustaminen tarkoittaa sitä, että ruksii lomakkeen kiistän rikkomuksen -kohdan. Vastustaminen on tehtävä 30 päivän kuluessa määräyksen tiedoksisaamisesta sille poliisilaitokselle, jonka alueella rikkomus on tehty.

– Noin 15 prosenttia vastustaa rikkomusta kohdallaan. Ja yli 90 prosenttia näistä tapauksista koskee sitä, että ratissa on ollut joku toinen kuski, Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja ylikomisario Dennis Pasterstein taustoittaa.

– Valtaosassa tapauksista oikea ratissa ollut kuljettaja tunnustaa ajaneensa. Useimmiten ajaja on auton haltijan lähipiiriä.

Mikäli oikea kuljettaja haluaa sakon kotiinsa eikä halua asioida poliisilaitoksella, tulee vastustamisilmoituksen alalaidassa oleva tunnustuskenttä täyttää ja allekirjoittaa.

Maksamisella rikesakko vahvistuu siinä mainitun nimiin ja rikesakosta tulee lainvoimainen. Rikesakon purkaminen myöhemmin on työläs prosessi eikä välttämättä onnistu ilman perusteltua syytä.

kameratolppa

Jääkö huomautus kummittelemaan?

Huomautus voidaan lain mukaan osoittaa ajoneuvon omistajalle tai haltijalle selvittämättä todellista kuljettajaa. Jos saa poliisilta kirjallisen huomautuksen, jäävät sen tiedot poliisin sakotusjärjestelmään, mutta ne eivät siirry sieltä mihinkään muuhun rekisteriin.

– Huomautuksia ei lasketa toistuviin liikennerikkomuksiin, eli ne eivät vaikuta ajo-oikeuteen tai aiheuta muita seuraamuksia, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lähteekö kortti kuivumaan?

Mikäli autoilijalla on ylinopeuksista saatuja rikesakkoja tai sakkoja vuodessa kolme kappaletta ja kahdessa vuodessa neljä kappaletta, niin ajokortin voi menettää määräajaksi.

Päätöksen ajokortin menettämisestä tekee kotipaikkakunnan poliisilaitos.

Entä jos en ehdi poliisilaitokselle?

Entä miten tulee toimia tapauksessa, jossa kotiin on tullut kutsu ilmoittautua kahden viikon kuluessa poliisilaitoksella, mutta kutsun saanut ei pääse määräaikaan mennessä paikalle?

Ei huolta, poliisi myöntää tapaamiselle jatkoaikaa. Sitä saa ottamalla kutsujaan puhelimitse yhteyttä ja sopimalla uudesta ajankohdasta.

Saanko muistokuvan?

Kameratolpan kuvaaman valokuvan voi saada itselleen, mutta tietyin reunaehdoin.

Kotiin postitetussa rikesakko-tapauksessa valokuva on esitutkintamateriaalia eli salassa pidettävää tietoa niin pitkään, kun esitutkinta on käynnissä.

Jos tapausta ei ole vastustettu, kuva voidaan yleensä lähettää noin kahden kuukauden kuluttua tapahtumahetkestä, jos se tilataan erikseen. Henkilökohtaisesti tiedoksi annettujen rikesakkojen ja päiväsakkojen kuvat ovat viikon vastustamisajan jälkeen julkisia.

Tietopyynnön kuvasta voi lähettää Helsingin poliisilaitoksen asiakirjatilauksiin asiakirjatilaus.helsinki@poliisi.fi

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Antti Hentinen ja Roman Razinkov Lähde: poliisi.fi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat