24.10.2018 Liikenne Ministeri Berner: Lisärahoitusta luvassa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Hallitus esittää valtion toisessa lisätalousarviossa uutta 3,5 miljoonaan euron määrärahaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Liikenne- ja viestintäministerio kertoo, että hallitus ehdottaa lisätalousarvioon 16 miljoonan euron lisärahoitusta korjausvelan vähentämiseen. Varoja käytettäisiin muun muassa siltojen korjausohjelmaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan kokonaan uutena määrärahana 3,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan tukea muun muassa kuntien kevytväylähankkeita. – Tämä on tervetullut ja tärkeä muutos. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvitaan rahaa, ja on hienoa, että sitä on nyt löytynyt. Tarvittavat panostukset eivät ole valtiontalouden näkökulmasta suuria. Niiden hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmista, ministeri Anne Berner korostaa. Liikenneministeri Anne Berner Kävely ja pyöräily ovat yleensä houkuttelevimpia vaihtoehtoja lyhyillä matkoilla, joita tehdään paljon kaupunkien ja kuntien keskustoissa. Uusi määräraha mahdollistaa valtion investointituen, joka kohdistuu pyöräliikenteen ja kävelyn olosuhteisiin kuntien katuverkolla. Pyöräilykuntien verkosto ry:n pitää ehdotusta tärkeänä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Korjausvelkaa vähemmäksi – näin raha käytetään – Tämä 16 miljoonan euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen on erittäin tervetullut, ja se täydentää budjettiriihen yhteydessä jo sovittua panostusta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. – Siltojen korjaaminen vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen sujuvuuteen ja matka-aikojen pituuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu asetusehdotusta, jolla sallittaisiin nykyistä pidempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö tieliikenteessä. Entistä raskaampi kalusto asettaa kuitenkin silloille uusia vaatimuksia, jotka on huomioitava jo nyt, Berner toteaa. Vuoden 2019 budjettiriihessä sovitun mukaisesti perusväylänpitoon ehdotetaan yhteensä 30 miljoonan euron lisäystä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen, teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen ja riista-aitojen rakentamiseen valtatie 12:lle Sastamalaan. Hallitus on sitoutunut osarahoittamaan Merenkurkun liikenteen hanketta. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen ehdotetaan 10 miljoonan euron tukea laivaliikennepalvelujen ostoihin sekä liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tuki on osa Vaasan ja Uumajan kaupunkien sekä Länsipohjan alueen toteuttamaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään kaupunkien välistä liikenneyhteyttä ja pyritään varmistamaan sen jatkuvuus. Pori-Mäntyluoto -radan sähköistystä laajennetaan. Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen rataosan sähköistykseen ehdotetaan 4,4 miljoonan euron määrärahaa. Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 350 000 euron lisämäärärahaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n globaalin avaruussääkeskuksen valmistelun ja perustamisen kustannuksiin. – Ehdotus on historiallisen hyvä ja tärkeä uusi avaus suomalaisessa liikennepolitiikassa. Määräraha on erityisen tervetullut myös siksi, että kunnat ovat olleet valtiota huomattavasti kunnianhimoisempia pyöräilyn edistäjiä ja monet kunnat ovat viime vuosina investoineet parempiin pyöräilyolosuhteisiin enenevässä määrin, sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. Myös Pyöräliitto näkee kehityssuunnan positiivisessa valossa. – Tilanne on istuvan hallituksen aikana muuttunut ja valtio on ottanut yhä kunnianhimoisemman roolin kävelyn ja pyöräilyn lisäämisessä. Esitys määrärahasta on konkreettisin esimerkki valtion uudesta roolista kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ja osoittaa arvostusta kuntien tekemälle työlle, kiittelee Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen Jatkoa tuelle toivotaan Pyöräilyjärjestöt toivovatkin hallitukselta jatkoa investointituelle ensi vuoden budjettiin, näin tuen vaikuttavuus kasvaisi merkittävästi. – Investointituki houkuttelee myös kuntia panostamaan pyöräilyyn yhä enemmän, sillä tuen piiriin valittavien hankkeiden kustannuksista kuntien on maksettava puolet, Koistinen korostaa. Tutkimusten perusteella usko pyöräliikenneinvestointien kannattavuuteen on vahva. Useamman lähteen mukaan ne tuottavat itsensä takaisin moninkertaisena. Pyöräilyjärjestöjen mukaan seuraavalle hallituskaudella pitäisi pystyä jo edistämisohjelmaan kirjattuun 30 miljoonan euron vuosittaiseen valtion investointitukeen, jotta tavoite pyöräilyn ja jalankulun lisäämisestä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä voitaisiin saavuttaa. Summia pidetään liikenneinvestointeina pieninä, mutta niistä saatava hyöty kansanterveyden, päästövähennysten ja viihtyisämmän kaupunkiympäristön kautta on järjestöjen mukaan suuri. Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen – Samalla valtion on myös kehitettävä entistä kunnianhimoisemmin omaa pyörätieverkkoaan, joka sijoittuu pääsääntöisesti valtion tieverkon yhteyteen, Matti Hirvonen muistuttaa. Lähteet: Liikenne ja viestintäministeriö, Pyöräilykuntien verkosto ry Kuvitus: Moottorin arkisto/Henri Posa ja Antti Hentinen Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 28.3.2024 Uutinen Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu 26.3.2024 Uutinen Operaatio Pajunkissa starttaa jo 54. kerran – Autoliitto varoittaa routakuopista ja kevätauringosta 24.3.2024 Uutinen Taksien ryvettynyt maine vaatii korjausta – mutta mitä toimia? 23.3.2024 Uutinen Kuolonkolareiden kauhun kolmikko – vuodesta toiseen 21.3.2024 Uutinen Lentovuosi 2023: Kaupallisen lentoliikenteen historian toiseksi turvallisin vuosi – kukaan ei kuollut suihkukoneessa! 20.3.2024 Uutinen Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön 17.3.2024 Uutinen Helsinki-Vantaa Euroopan paras kokoluokassaan 16.3.2024 Autoilu Tavoitteena 4 000 tiekilometrin päällystys vuonna 2024 – samaan yllettiin viimeksi vuonna 2020 Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 18.4.2024 Esittely Koeistuttu: Mazda CX-80 – kun iso katumaasturi haluaa olla 7-paikkainen tila-auto 18.4.2024 Moottoripyörät "Jotain suurta tulossa" - BMW:ltä vihaisempi versio R18-retromallista? 18.4.2024 Koeajo Maistiainen: Audi A3 Allstreet – kolme ratkaisevaa lisäsenttiä? 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?