Liikenne | 14.3.2019

Liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä – Kauppakamarit vaativat ryhtiliikettä

Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää maantieteellisestä sijainnista aiheutuvan kilpailukykyhaitan kompensointia liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä.

Jaa artikkeli

Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle ja kuten arvata saattaa, ei nykytila kerää kiitosta.

WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä haittaa.

– Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta.

Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön.

Liikenneverkot 12-vuotissuunnitelman pariin?

Kauppakamarien näkemys on se, että liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.

– Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, muistuttaa Mäntynen.

Hoitamalla korjaus- ja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen.

Liikenneverkon merkitystä teollisuudelle ja kaupalle sekä maan kilpailukyvylle ei voi väheksyä. Satamat ja meriväylät, raide- ja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat pohjan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille.

Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä, selvityksessä muistutetaan.

Lähde: Helsingin seudun kauppakamari Kuvitus: Moottorin arkisto

Jaa artikkeli

Keskustelu