Liikenne | Uutinen | 15.3.2019

Kun isä rööki huulessa mökille ajeli

Turvayöt eivät kiristelleet tai kattonopeudet häirinneet autoilua 1970-luvun alussa. Mobilian uusi näyttely kertoo tieliikenteen vallattomista ja synkistä vuosista.

Jaa artikkeli

Tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian uudessa näyttelyssä kerrotaan, kuinka omalla autolla kulkeminen yleistyi 1970-luvulla.

Vielä 1970-luvun alussa suomalainen autoilukulttuuri oli varsin vallatonta ja turvatonta – ainakin nykyajan silmin tarkasteltuna.

Esimerkiksi turvavyöt eivät matkantekoa häirinneet, sillä etuistuimille turvavöiden käyttö tuli pakolliseksi vasta vuosikymmenen puolivälissä, jos sellaiset sattuivat autossa olemaan. Takapenkillä turvavöitä ei tarvittu laisinkaan. Jos istuminen ei lapsia huvittanut, seisottiin etupenkkien välissä tähyilemässä maisemia.

Ja ajalla tyypillistä oli sekin, että automatkan aikana autossa tupruteltiin pidäkkeettä. Kuumina kesäpäivinä matkanteko oli, ainakin omien muistikuvien mukaan, varsin tukalaa jo siitäkin syystä, etteivät sen ajan autot olleet ilmastoituja.

Parasta vauhtia, kunnes Kekkonen jyrähti

Miljoonan henkilöauton raja ylitettiin vuonna 1976. Autoilussa ja ajassa oli tyypillistä, että koko perhe pakattiin mukaan autoon. Vapaa-aika lisääntyi. Perheen Datsun 100A:lla, 353:lla, Lada 1200:lla, Volkswagen Kuplalla, Tipparellulla tai Saab 96:lla suunnattiin yhä useammin lomareissuun.

Ja perheen mökkireissu tehtiin usein parasta mahdollista vauhtia, sillä kaasujalkaa eivät nopeusrajoitukset juuri hillinneet. Suomalaisteille saatiin kattonopeusrajoitus 80 km/h vasta presidentti Urho Kekkosen kipakan uudenvuodenpuheen 1973 ja öljykriisin seurauksena. Kekkosen puheen taustalla olivat hurjat kolariluvut. Suomen tieliikennehistorian synkin vuosi oli vuonna 1972, jolloin tieliikenteessä menehtyi 1 156 henkilöä.

Kehitys kohti parempaan oli rivakkaa. Kun esimerkiksi vuonna 1971 tieliikenteessä kuoli 1 041 henkilöä (autokanta 880 056 autoa), kun vuonna 1979 kuolleiden määrä oli alentunut 582 uhriin, vaikka autoja oli liikenteessä liki 450 000 enemmän.

Turvallisuus kohentui monin tavoin, sillä vuosikymmenen loppupuolella tulivat promillelaki, talvirengaspakko ja moottoripyöräilijöiden kypäräpakko.

Kansa ei kiittänyt, mutta tulosta tuli

Liikenneturva on ollut mukana tekemässä yleisölle juuri avautunutta Mobilian uutta Leveillä lahkeilla -näyttelyä.

Tieliikenne ja sitä koskeva lainsäädäntö kehittyi merkittävin hankkein 1970-luvulla. Keskiössä olivat turvavyöt, motoristien kypärät, promillerajat, nopeusrajoitukset ja ajovalojen päiväkäyttö sekä 80-lätkä vasta ajokortin saaneille. Liikenneturvan mukaan 1970-luvun kokemuksista on yhä otettavissa oppia.

– Kansa ei aina kiittänyt, mutta tulosta tuli. Liikenteen turvattomuudesta lähtenyt vuosikymmen johti isoihin tekoihin ja suuriin tuloksiin. Julkisen vallan päätöksentekijät ovat joutuneet ja joutuvat edelleen puntaroimaan niitä toimia, joilla varmistetaan kansalaisten turvallisuus. Välillä tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan myös rajoituksia, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen arvioi.

Tarvaisen mukaan tieliikenteen normeja on viime vuosina kevennetty, lainsäädäntöä purettu ja vastuuta siirretty tienkäyttäjälle.

– Tulevina vuosina pitääkin tarkasti seurata, miten aikaisempaa väljempi sääntely toimii ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, Tarvainen korostaa.

Jaa artikkeli

Keskustelu