Liikenne | Uutinen | 12.12.2018

Ilmastotyöryhmän raportti täynnä kovia keinoja – luvassa veronkorotuksia, tiemaksuja ja myyntikieltoja

Hiiletön liikenne on niin kova tavoite, että ehdolla on veronkorotuksia, tiemaksuja ja myyntikieltoja – sekä hankintatukia ja muita kalliiksi käyviä kannustimia.

Jaa artikkeli

Suomen tiukkana tavoitteena on päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä. Siihen yltäminen vaatii monenlaisia toimia. Ne koskevat laajasti koko yhteiskunnan toimivuutta julkisesta liikenteestä jalankulkuun, veroista väyliin ja autojen käyttövoimista asennemuutokseen.

Tuore raportti toimenpidesuosituksista tarjoaa porkkanaa, kuten nollapäästöisten autojen hankintatukia, mutta roimii myös kepillä eli veronkorotuksin ja myyntikielloin.

Työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä kiittelee mittavan työn aikana saavutettua yksituumaisuutta eri alojen asiantuntijoiden kesken.

– On löytynyt huimalla tavalla yhteinen näkemys ja työkaluvalikoima siihen, kuinka päästötavoitteisiin voitaisiin yltää, Ristola arvioi.

Ehdotusten vastaanottoa Ristola odottaa kiinnostuneena.

– Liikenteeseen ja päästöihin liittyvät asiat saavat yleensä voimakkaan ja joskus aggressiivisenkin vastaanoton, niin tässäkin tullee käymään.

Nippu kovia toimenpiteitä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän syyskuiset ajatushahmotelmat saivat ristiriitaisen vastaanoton muun muassa Autoliitolta. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama työryhmä on nyt edennyt pidemmälle ja työstänyt valmiiksi odotetun ja kohuakin aiheuttavan loppuraporttinsa, jonka vastaanotti keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Raportti vauhdittaisi autokannan nollapäästöistymistä monin kovin keinoin. Ote raportista: ”Huolehditaan siitä, että bensiini- ja dieselkäyttöisten uusien henkilöautojen myynti päättyy Suomessa viimeistään vuonna 2035.” Tämä aie ennakoi sitä, että fossiilisten liikennepolttoaineiden myynti kielletään kotimaan liikenteessä vuonna 2045.

Huimasti lisää sähköautoja!

Liikenne tuottaa viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Henkilöautoilun osuus kasvihuonepäästöistä on noin kymmenesosa.

Liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien pienentäminen on raportin mukaan haastavaa. Tästä syystä päähuomio liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kohdentuu kulkuneuvoihin.

Tavoitteena on, että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan vuoteen 2045 mennessä.

Raportissa suositellaan, että uusien nollapäästöisten henkilöautojen hankinnan tukemista jatketaan myöntämällä ostajille hankintatukea vuoteen 2025 saakka.

Tavoitteeksi nostetaan huima 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin kaksi miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.

Tavoite on erittäin lievästi ilmaistuna haastava, sillä Suomen teillä liikkuu tätä nykyä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista vain noin 13 000 on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Nuorgam pohjoisin sähköautojen latauspiste

Tiemaksut kaupunkiseuduille

Työryhmä nostaa esiin vanhan mörön eli tiemaksut.

”Kestävän liikkumisen kokonaisuuden vaikuttavimpia toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä on tiemaksujen käyttöönotto kaupunkiseuduilla”, raportti linjaa.

Raportti uumoilee ongelmia, mikäli kansalaisten liikkumista vain kuritettaisiin polttoaineveron ja tiemaksun kaltaisilla ohjauskeinoilla. Vaarana olisi kansalaisten liikkumismahdollisuuksien rajoittuminen.

Verojen ja maksujen ”rinnalla tulee panostaa kestävän liikkumisen edellytyksiin.”

Raportin mukaan lyhyellä aikavälillä tulisi kohentaa kestävien liikkumispalvelujen tarjontaa ja mahdollisuuksia kävelyyn ja pyöräilyyn – myös osana liikkumispalveluja. Tiemaksuilla liikkumista ohjattaisiin joukkoliikenteeseen, jaettuihin kyyteihin ja muihin kestäviin liikkumismuotoihin.

Raportti maalailee, että vähäpäästöisten liikkumispalvelujen tarjonnan parantaminen ja laajentaminen loisi houkuttelevan ja kilpailukykyisen vaihtoehdon yksityisautoilulle erityisesti kaupunkiseuduilla ja niiden välillä liikenteessä.

Nähtäväksi jää.

Polttoainevero ylös ja hankintatukia

Valtaosa ajoneuvon elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy ajoneuvon käytöstä. Tästä syystä raportti linjaa, että tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen.

Raportin mukaan vaikuttavimmat toimet nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden kasvattamiseksi ovat polttoaineveron korotus ja hankintatuet, koska ne ohjaavat etenkin uuden ajoneuvon hankintapäätöstä.

On perusteltua arvioida, että sähköautojen merkittävä hankintatuki tulee Suomelle eli meille veronmaksajille kalliiksi. Raportti arvioi, että täyssähköautojen tukitarve olisi vuosittain 32–56 miljoonaa euroa, vuosina 2019–2025 yhteensä 338,85 miljoonaa euroa.

Nolla- ja vähäpäästöisten autojen autoveroa ehdotetaan kevennettäväksi vaiheittain autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Ajoneuvoveron perusveron porrastusta jyrkennettäisiin vastaavasti siten, että suuripäästöisten autojen verotusta nostetaan vaiheittain.

Fossiilisten liikennepolttoaineiden verotusta suositellaan kiristettäväksi vuosittain vuosina 2020–2044.

Päästöt

Ajettujen kilometrien kasvu taitettava

Liikkumisen tai kuljettamisen rajoittaminen nyky-yhteiskunnassa ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa, linjataan raportissa.

Tavoitteena on, että henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu ja kääntyy hienoiseen laskuun vuonna 2025. Tämä tarkoittaisi sitä, että raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite kaksinkertaistuisi vuoteen 2045 mennessä.

Liikkumista voidaan raportin mukaan ohjata erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä ympäristön kannalta kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen, jaettuihin kyyteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös kuljetuksia voidaan tehostaa.

Ajoneuvokilometrit vähenevät, kun liikkuminen siirtyy kestävämpiin liikennemuotoihin ja kuljettaminen tehostuu.

– Liikenteen kasvu uhkaa syödä päästövähennykset, jotka muuten saavutettaisiin entistä paremmilla polttoaineilla ja teknologioilla, apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta pelkää.

– Henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä ei saa kasvaa kaupunkialueilla, missä voimme liikkua vaivattomasti muilla kestävillä tavoilla. Jatkossa pitää investoida etenkin raideliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen, Liimatainen linjaa.

Liimataisen mukaan tehokas kaupunkirakenne kannustaa kävelemään ja pyöräilemään, kun kuljettava matka ei ole pitkä. Kaupunkisuunnittelun avulla olisi mahdollista vähentää kaupunkiliikenteen päästöjä jopa kymmenillä prosenteilla.

Kuinka käy vanhoilla autoilla ajavien?

Suomen henkilöautokannan keski-ikä on 12 vuotta ja keskimääräinen auton arvo on vain 3 600 euroa. Polttoaineveron korotukset nostaisivat etenkin vanhoilla, suuripäästöisillä autoilla liikkumisen hintaa. Vanhojen autojen omistajilla ei välttämättä ole mitään mahdollisuuksia hankkia uutta ja vähäpäästöistä autoa.

Raportti tarjoaa tähän ongelmaan hätäratkaisuksi vanhojen autojen muuntamista vähäpäästöisemmiksi ja/tai vanhojen autojen romuttamista esimerkiksi romutuspalkkiokampanjoiden houkuttelemina.

Vähävaraisten kotitalouksien kohoavia polttoainekustannuksia olisi raportin mukaan mahdollista kompensoida myös muilla keinoin, esimerkiksi ansiotyön tuloverotusta muuttamalla.

Biopolttoaineista apua alkuvaiheissa

Hiilettömän liikenteen tavoite tarkoittaa suurta rutinaa ja fossiilisten liikennepolttoaineiden täyskieltoa. Raportin mukaan kaikista fossiilisista polttoaineista tie-, raide- ja kotimaan vesiliikenteessä on siis päästävä eroon vuoteen 2045 mennessä.

Se taas vaatii lyhyellä aikavälillä biopolttoaineisiin turvautumista.

Raportin kirjaamana tavoitteena on, että biopolttoaineiden osuus kaikista nestemäisistä polttoaineista on 30 prosenttia vuonna 2030 ja 100 prosenttia vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä.

Merkittävä ongelma on, että biopolttoaineiden valmistamisen raaka-aineita on saatavilla vuosittain vain rajallinen määrä. Tästä syystä fossiilisen polttoaineen korvaaminen biopolttoaineilla sataprosenttisesti on mahdotonta ilman liikenteen energiankulutuksen merkittävää pienentämistä.

Raportissa otetaan raaka-aineen saatavuusongelma huomioon. Tavoitteena onkin, ettei nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei nouse enää vuoden 2030 jälkeen.

– Rajalliset biopolttoaineet täytyy suunnata raskaaseen tieliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Lisäksi biokaasun tuotantoa kotimaassa on lisättävä huomattavasti, Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen linjaa.

Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi tavoitteena olisi kasvattaa voimallisesti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä liikenteessä.

Tulikuuma peruna – etenkin poliittisesti

Työryhmän mukaan ehdotetut liikenteen päästövähennystoimet on aloitettava välittömästi. Tarve välittömille toimille johtuu siitä, että esimerkiksi muutokset autokannassa ovat hyvin hitaita eikä nolla- tai vähäpäästöisten autojen suhteellista osuutta pystytä nostamaan nopeasti.

Toimenpiteet on määrä toteuttaa kahden hallituskauden aikana eli vuosina 2019–2026.

Ei ole liioittelua arvioida, että ehdotettujen toimien läpivienti tulee olemaan poliittisesti tulikuuma aihe, jonka käsittelyssä voivat näpit palaa.

Kansalaiset eli äänestäjät tulevat tarkoin seuraamaan, kuinka oma puolue ja sen edustajat nyt julkistettuihin toimenpidesuosituksiin suhtautuvat. Edessä taitavat olla ilmastovaalit ja myös liikennevaalit.

Liikenteestä ja päästöistä puhuttaessa nousee esiin myös useampikin kriittinen kysymys. Kuten se mihin toimiin yhteiskunnan muut kasvihuonepäästöjä aiheuttavat sektorit kuten maatalous ja raskas teollisuus sekä energia-ala kokonaisuudessaan aikovat ryhtyä ja sitoutua? Kantavatko ne oman osansa päästötalkoissa.

Talkoissahan grillimakkaraa ja janojuomia voi hyvällä omatunnolla nauttia vasta sitten, kun on haravoinut oman osuutensa.

Teksti: Marko Jokela

Autovero laskee välittömästi

Autoliitto: Autokannan nuorentaminen tehokas keino

Suomen liikennekäytössä oleva autokanta suhteessa väkilukuun on hiukan EU:n keskiarvon alapuolella. Maamme autokanta on Euroopan vanhimmasta päästä.

Autoliiton näkemyksen mukaan liikenteen päästöjä pitää vähentää tekemällä vähäpäästöisten autojen hankkimisesta edullisempaa. Yksi keino on autoveron poistaminen.

Autokannan nuorentaminen olisi Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tehokas keino vähentää päästöjä Suomessa.

Liikenteen päästöt ovat noin viidennes Suomen kasvihuonepäästöistä. Niistä puhuttaessa Nieminen haluaa eritellä, mistä päästöistä puhutaan. Suomen teillä liikkuu paljon muutakin kalustoa kuin henkilöautoja.

– Henkilöautoliikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin 11 prosenttia.

Tolkkua tavoitteisiin

Sähkön osuus liikenteessä lisääntyy koko ajan, mutta ilman tuki- tai muita toimenpiteitä ei autokannassa tapahdu nopeaa muutosta, Autoliitto viestittää.

Nieminen pitää varsin epärealistisena ajatusta, että Suomessa olisi noin 670 000 sähköautoa vuonna 2030 tai kaksi miljoonaa sähköautoa vuonna 2045.

– Nykytilannetta vasten ajateltuna tavoitteet tuntuvat mahdottomilta, Nieminen huomauttaa.

Suomen teillä liikkuu tätä nykyä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista vain noin 13 000 on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Pitkät välimatkat vaikuttavat

Pasi Nieminen tuo esiin sen, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, jossa myös kaupunkiseudut ovat harvaan rakennettuja.

– Joukkoliikenne ei ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä.

Nieminen muistuttaa, että henkilöauto on välttämätön kulkuneuvo, ei luksustuote.

Biopolttoaineissa hintapainetta

Toisen sukupolven biopolttoaineet ovat yksi hyvä keino päästötalkoissa.

– Biopolttoaineet voidaan ottaa laajasti käyttöön ja ne soveltuvat laajaan autokantaan. Sikäli biopolttoaineet ovat tehokas keino.

Ongelmalliseksi voi nousta biodiesel, jonka tekeminen vaatii rajallisia raaka-aineita, ja kun muissakin maissa lisätään biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä, on vaarana, että edessä on polttoaineen jopa raju hinnannousu, Nieminen uumoilee.

– Etanolipohjainen bensiini on polttoaineena tässä suhteessa biodieseliä ongelmattomampi polttoaine.

Kotimaisen biokaasun tuotannon lisääminen olisi Niemisestä järkevää, mutta kaasuautoilun lisääntymisen esteenä on jakeluverkko.

– Se on vielä varsin harva. Täytyy tosin muistaa, että kaasuautoilu on jo nyt monille ja monilla alueilla täysin toimiva vaihtoehto. Päästötalkoissa tarvitaan monenlaisia toimia, joista kaasuautoilun kasvattaminen on hyvin kannatettavaa, Nieminen tähdentää.

Kattava katras asiantuntijoita

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmässä on ollut mukana varsin kattava asiantuntijakatras.

Mukana ovat olleet asiantuntijat seuraavista organisaatioista: HSL Helsingin seudun liikenne, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, ITS Finland ry, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Sitra, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologiateollisuus, Trafi, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja Viestintävirasto sekä Fortum, Gasum ja Neste. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut lisäksi laaja joukko asiantuntijoita eri organisaatioista. VTT on tehnyt raporttia varten laskelmia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

Lue lisää:

Jaa artikkeli

Keskustelu