Ilmastotyöryhmän raportti täynnä kovia keinoja – luvassa veronkorotuksia, tiemaksuja ja myyntikieltoja

Hiiletön liikenne on niin kova tavoite, että ehdolla on veronkorotuksia, tiemaksuja ja myyntikieltoja – sekä hankintatukia ja muita kalliiksi käyviä kannustimia.

Suomen tiukkana tavoitteena on päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä. Siihen yltäminen vaatii monenlaisia toimia. Ne koskevat laajasti koko yhteiskunnan toimivuutta julkisesta liikenteestä jalankulkuun, veroista väyliin ja autojen käyttövoimista asennemuutokseen.

Tuore raportti toimenpidesuosituksista tarjoaa porkkanaa, kuten nollapäästöisten autojen hankintatukia, mutta roimii myös kepillä eli veronkorotuksin ja myyntikielloin.

Työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä kiittelee mittavan työn aikana saavutettua yksituumaisuutta eri alojen asiantuntijoiden kesken.

– On löytynyt huimalla tavalla yhteinen näkemys ja työkaluvalikoima siihen, kuinka päästötavoitteisiin voitaisiin yltää, Ristola arvioi.

Ehdotusten vastaanottoa Ristola odottaa kiinnostuneena.

– Liikenteeseen ja päästöihin liittyvät asiat saavat yleensä voimakkaan ja joskus aggressiivisenkin vastaanoton, niin tässäkin tullee käymään.

Nippu kovia toimenpiteitä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän syyskuiset ajatushahmotelmat saivat ristiriitaisen vastaanoton muun muassa Autoliitolta. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama työryhmä on nyt edennyt pidemmälle ja työstänyt valmiiksi odotetun ja kohuakin aiheuttavan loppuraporttinsa, jonka vastaanotti keskiviikkona liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Raportti vauhdittaisi autokannan nollapäästöistymistä monin kovin keinoin. Ote raportista: ”Huolehditaan siitä, että bensiini- ja dieselkäyttöisten uusien henkilöautojen myynti päättyy Suomessa viimeistään vuonna 2035.” Tämä aie ennakoi sitä, että fossiilisten liikennepolttoaineiden myynti kielletään kotimaan liikenteessä vuonna 2045.

Huimasti lisää sähköautoja!

Liikenne tuottaa viidenneksen ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Henkilöautoilun osuus kasvihuonepäästöistä on noin kymmenesosa.

Liikennesuoritteen eli ajettujen kilometrien pienentäminen on raportin mukaan haastavaa. Tästä syystä päähuomio liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kohdentuu kulkuneuvoihin.

Tavoitteena on, että nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan vuoteen 2045 mennessä.

Raportissa suositellaan, että uusien nollapäästöisten henkilöautojen hankinnan tukemista jatketaan myöntämällä ostajille hankintatukea vuoteen 2025 saakka.

Tavoitteeksi nostetaan huima 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin kaksi miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.

Tavoite on erittäin lievästi ilmaistuna haastava, sillä Suomen teillä liikkuu tätä nykyä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista vain noin 13 000 on täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä.

Tiemaksut kaupunkiseuduille

Työryhmä nostaa esiin vanhan mörön eli tiemaksut.

”Kestävän liikkumisen kokonaisuuden vaikuttavimpia toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä on tiemaksujen käyttöönotto kaupunkiseuduilla”, raportti linjaa.

Raportti uumoilee ongelmia, mikäli kansalaisten liikkumista vain kuritettaisiin polttoaineveron ja tiemaksun kaltaisilla ohjauskeinoilla. Vaarana olisi kansalaisten liikkumismahdollisuuksien rajoittuminen.

Verojen ja maksujen ”rinnalla tulee panostaa kestävän liikkumisen edellytyksiin.”

Raportin mukaan lyhyellä aikavälillä tulisi kohentaa kestävien liikkumispalvelujen tarjontaa ja mahdollisuuksia kävelyyn ja pyöräilyyn – myös osana liikkumispalveluja. Tiemaksuilla liikkumista ohjattaisiin joukkoliikenteeseen, jaettuihin kyyteihin ja muihin kestäviin liikkumismuotoihin.

Raportti maalailee, että vähäpäästöisten liikkumispalvelujen tarjonnan parantaminen ja laajentaminen loisi houkuttelevan ja kilpailukykyisen vaihtoehdon yksityisautoilulle erityisesti kaupunkiseuduilla ja niiden välillä liikenteessä.

Nähtäväksi jää.

Polttoainevero ylös ja hankintatukia

Valtaosa ajoneuvon elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy ajoneuvon käytöstä. Tästä syystä raportti linjaa, että tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen.

Raportin mukaan vaikuttavimmat toimet nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden kasvattamiseksi ovat polttoaineveron korotus ja hankintatuet, koska ne ohjaavat etenkin uuden ajoneuvon hankintapäätöstä.

On perusteltua arvioida, että sähköautojen merkittävä hankintatuki tulee Suomelle eli meille veronmaksajille kalliiksi. Raportti arvioi, että täyssähköautojen tukitarve olisi vuosittain 32–56 miljoonaa euroa, vuosina 2019–2025 yhteensä 338,85 miljoonaa euroa.

Nolla- ja vähäpäästöisten autojen autoveroa ehdotetaan kevennettäväksi vaiheittain autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Ajoneuvoveron perusveron porrastusta jyrkennettäisiin vastaavasti siten, että suuripäästöisten autojen verotusta nostetaan vaiheittain.

Fossiilisten liikennepolttoaineiden verotusta suositellaan kiristettäväksi vuosittain vuosina 2020–2044.

Ajettujen kilometrien kasvu taitettava

Liikkumisen tai kuljettamisen rajoittaminen nyky-yhteiskunnassa ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa, linjataan raportissa.

Tavoitteena on, että henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu ja kääntyy hienoiseen laskuun vuonna 2025. Tämä tarkoittaisi sitä, että raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite kaksinkertaistuisi vuoteen 2045 mennessä.

Liikkumista voidaan raportin mukaan ohjata erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä ympäristön kannalta kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen, jaettuihin kyyteihin, kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös kuljetuksia voidaan tehostaa.

Ajoneuvokilometrit vähenevät, kun liikkuminen siirtyy kestävämpiin liikennemuotoihin ja kuljettaminen tehostuu.

– Liikenteen kasvu uhkaa syödä päästövähennykset, jotka muuten saavutettaisiin entistä paremmilla polttoaineilla ja teknologioilla, apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta pelkää.

– Henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä ei saa kasvaa kaupunkialueilla, missä voimme liikkua vaivattomasti muilla kestävillä tavoilla. Jatkossa pitää investoida etenkin raideliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen, Liimatainen linjaa.

Liimataisen mukaan tehokas kaupunkirakenne kannustaa kävelemään ja pyöräilemään, kun kuljettava matka ei ole pitkä. Kaupunkisuunnittelun avulla olisi mahdollista vähentää kaupunkiliikenteen päästöjä jopa kymmenillä prosenteilla.

Kuinka käy vanhoilla autoilla ajavien?

Suomen henkilöautokannan keski-ikä on 12 vuotta ja keskimääräinen auton arvo on vain 3 600 euroa. Polttoaineveron korotukset nostaisivat etenkin vanhoilla, suuripäästöisillä autoilla liikkumisen hintaa. Vanhojen autojen omistajilla ei välttämättä ole mitään mahdollisuuksia hankkia uutta ja vähäpäästöistä autoa.

Raportti tarjoaa tähän ongelmaan hätäratkaisuksi vanhojen autojen muuntamista vähäpäästöisemmiksi ja/tai vanhojen autojen romuttamista esimerkiksi romutuspalkkiokampanjoiden houkuttelemina.

Vähävaraisten kotitalouksien kohoavia polttoainekustannuksia olisi raportin mukaan mahdollista kompensoida myös muilla keinoin, esimerkiksi ansiotyön tuloverotusta muuttamalla.

Biopolttoaineista apua alkuvaiheissa

Hiilettömän liikenteen tavoite tarkoittaa suurta rutinaa ja fossiilisten liikennepolttoaineiden täyskieltoa. Raportin mukaan kaikista fossiilisista polttoaineista tie-, raide- ja kotimaan vesiliikenteessä on siis päästävä eroon vuoteen 2045 mennessä.

Se taas vaatii lyhyellä aikavälillä biopolttoaineisiin turvautumista.

Raportin kirjaamana tavoitteena on, että biopolttoaineiden osuus kaikista nestemäisistä polttoaineista on 30 prosenttia vuonna 2030 ja 100 prosenttia vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä.

Merkittävä ongelma on, että biopolttoaineiden valmistamisen raaka-aineita on saatavilla vuosittain vain rajallinen määrä. Tästä syystä fossiilisen polttoaineen korvaaminen biopolttoaineilla sataprosenttisesti on mahdotonta ilman liikenteen energiankulutuksen merkittävää pienentämistä.

Raportissa otetaan raaka-aineen saatavuusongelma huomioon. Tavoitteena onkin, ettei nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei nouse enää vuoden 2030 jälkeen.

– Rajalliset biopolttoaineet täytyy suunnata raskaaseen tieliikenteeseen ja lentoliikenteeseen. Lisäksi biokaasun tuotantoa kotimaassa on lisättävä huomattavasti, Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen linjaa.

Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi tavoitteena olisi kasvattaa voimallisesti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä liikenteessä.

• Toimenpideohjelma luettavissa täältä: https://lvm.fi/julkaisuja_sarja

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

Lue lisää:

• Autoliiton Pasi Nieminen: Henkilöauto on välttämätön harvaan asutussa Suomessa, Moottori 2018
• Tätä tarkoittaa suomalainen green deal – liikenteen vapaaehtoiset päästötalkoot käyntiin, Moottori 2018
• Autoala: autovero eläkkeelle viidessä vuodessa, Moottori 2018