Liikenne | Uutinen | 15.6.2017

Helsingin seudun liikenne ja Stara kohti uusiutuvia polttoaineita

Bussien ja työkoneiden biopolttoaineisiin siirtymisen odotetaan tuovan ilmanlaatuparannuksia pääkaupunkiseudulle.

Jaa artikkeli

Helsingin seudun liikenne HSL ja Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara ovat ilmoittaneet siirtyvänsä  kokonaan uusiutuviin polttoaineisiin vuoteen 2020 mennessä. HSL:n tilaamassa bussiliikenteessä on noin 1 400 bussia, jotka kuluttavat vuosittain 40 000 tonnia polttoainetta. Stara puolestaan hallinnoi suurinta osaa kaupungin ajoneuvoista, joiden vuosikulutus on noin 2 000 tonnia polttoainetta.

– Siirtyminen biopolttoaineisiin vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä sekä paikallisia pienhiukkas- ja typpioksidipäästöjä. Vaikutus näkyy erityisesti Helsingin keskustan ilmanlaadussa, Staran yksikönjohtaja Sami Aherva kertoo.

– Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat merkittävässä asemassa Helsingin seudun liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa. BioSata-hankkeella voidaan nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, sanoo HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen.

BioSata-hankkeessa ovat mukana HSL, Stara, UPM, Neste, Teboil, St1, Työ- ja elinkeinoministeriö, Öljy- ja biopolttoaineala ry sekä VTT. Biopolttoaineiden käytön laajentamista tavoitteleva BioSata on osa pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jonka tavoitteena on maailman houkuttelevin päästötön liikkuminen.

Nestemäisten jäte- ja tähdepohjaisten biopolttoaineiden etuna on, että ne eivät edellytä muutoksia ajoneuvokantaan tai jakeluinfrastruktuuriin. Työkoneissa ja vanhemmissa autoissa uusiutuva diesel alentaa hiukkaspäästöjä jopa kolmanneksella, ja parhaimmillaan biopolttoaineet alentavat polttoaineen elinkaaren kasvihuonepäästöjä 80–90 prosentilla verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin.

– Kun ottaa huomioon ajoneuvojen lukumäärän ja sovelluskohteet eli bussit, kuorma-autot ja työkoneet, BioSata on suurin koordinoidusti toteutettava kehittyneiden biopolttoaineiden hanke Euroopassa. Hankkeessa tehdään myös seurantamittauksia. Mittauksissa selvitetään muun muassa polttoaineiden suorituskykyä, vaikutuksia lähipäästöihin ja energiatehokkuuteen sekä huollon tarpeeseen, sanoo hankkeen koordinoinnista vastaavan VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin 500 000 tonnia biopolttoainetta ja se on biopolttoaineiden käytön ja kehittämisen kärkimaita. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan biopolttoaineiden osuus pyritään nostamaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala Kuva: Moottorin arkisto

 

Jaa artikkeli

Keskustelu