Liikenne | 2.3.2018

Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi eduskuntakäsittelyssä – kesärenkaat käyttöön talvellakin?

Uusi tieliikennelaki venyttäisi talvirenkaiden käyttöaikaa marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Myös ristiriitaista palautetta saanut kesärenkaiden salliminen talvikuukausina on lakiehdotuksessa mukana.

Jaa artikkeli

Kaksi vuotta sitten tienkäyttäjät, liikenteen asiantuntijat ja autoalan media kohahtivat, kun julkisuuteen levisi tieto, että Suomessa harkittiin nykyisenkaltaisesta talvirengaspakosta luopumista. Eniten huomiota herätti lakiluonnoksen kohta, missä kesärenkaiden käyttö sallittaisiin myös talvikuukausina.

Mekin kokeilimme kohun innoittamana, miten huono kesärenkaan jääpito voi olla talvirenkaaseen verrattuna.

Tulokset, jotka julkaistiin Moottorissa 3/2016, olivat karuja: juuri kun kesärenkailla ajava kuski on tuudittautunut normaaliin pitoon kuivalla tiellä, eteen ilmestyvä jäälätäkkö romahduttaa kitkan nollaan.

Vaikka lakimuutos tuntui tuolloin vielä kaukaiselta, asia on nyt edennyt eduskuntakäsittelyyn miltei sellaisenaan. Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi sisältää muitakin merkittäviä muutoksia renkaiden käyttöön talvella.

rengaskoe

Todelliseen talveen

Lähdetään liikkeelle nykytilanteesta. Tällä hetkellähän laki vaatii, että muun muassa henkilöautossa, jonka kokonaismassa on enintään 3 500 kiloa, on manner-Suomessa käytettävä talvirenkaita joulu–helmikuun välisenä aikana.

Esityksessä uudeksi tieliikennelaiksi lähdetään kuitenkin siitä, että talvikeli alkaa usein maan keski- ja pohjoisosissa jo loka–marraskuussa ja päättyy vasta maalis–huhtikuussa. Vastaavasti eteläisimmässä Suomessa ei ole talvisia olosuhteita välttämättä enää lainkaan.

Tästä johtuen talvirenkaiden käyttövelvoitetta on hallituksen mukaan arvioitava uudelleen. Ehdotuksessa esitetäänkin, että velvoite laajennettaisiin koko Suomessa koskemaan myös marras- ja maaliskuuta.

Tämä tarkoittaisi kuitenkin nimenomaan talvista keliä, eli ”tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi”.

Esityksen mukaan tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Toisaalta: jos keli niin sallisi, myös kesärenkaiden käyttäminen talvikuukausina olisi nykyisestä poiketen sallittua.

Hallitus perustelee tätä – sinänsä loogisesti – sillä, että esimerkiksi syksylle ja alkutalvelle tyypillisellä märällä asvaltilla hyväkuntoinen kesärengas on pitokyvyltään talvirengasta parempi. Samalla kun pito, myös liikenneturvallisuus kohenisi.

Urasyvyys

Vieläkin laajemmaksi

Esitys uudeksi tieliikennelaiksi kävi keväällä 2017 laajalla asiantuntijatahojen lausuntokierroksella, jossa myös tätä talvirengasasiaa kommentoitiin vuolaasti.

Muun muassa Autoliitto ja Liikenneturva pitivät uutta keliin sidottua käyttövelvoitetta kannatettavana – Liikenneturvan mukaan tosin vain sillä edellytyksellä, että talvikelin määrittely on selkeä ja kiistaton sekä kansalaiselle että valvovalle viranomaiselle.

– Ajatushan ei ole Suomessa uusi. Liikenneministeriö asetti jo vuonna 1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia, olisiko kesärenkaiden käyttäminen henkilö- ja pakettiautoissa joulu-, tammi- ja helmikuun aikana mahdollista liikenneturvallisuuden siitä oleellisesti heikentymättä, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistelee.

Tieliikenteen Tietokeskus, Autoalan Keskusliitto sekä Autotuojat ja -teollisuus ry ehdottivat lausunnossaan talvirengasvelvoitteen ulottamista jopa huhtikuun loppuun, jonne talvikelit erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa usein jatkuvat.

– Luonnollisesti jo nykyisin vaihtohetki on hyvin erilainen riippuen siitä, missä päin Suomea autolla liikutaan. Näin ollen sellaisten kuukausien määritteleminen laissa, joissa esiintyy talvikelejä koko Suomessa, on melko kuolleena syntynyt ajatus, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta painottaa.

Hänen mukaansa vastuullinen kuluttaja tavallaan toimii jo nyt uuden lain tapaan harkitessaan renkaiden vaihtohetken talvikauden alun ja lopun ajoittumisen suhteen, mutta reunaehdot ovat nykyisessä laissa vähemmän joustavat. Kalenoja muistuttaa myös, että monet informaatiopalvelut mahdollistavat kenelle tahansa aiempaa tarkemman tiedon saannin keliolosuhteista.

– Nykyinen tarkkarajainen kalenteriin sidottu päivä aiheuttaa lisäksi järjettömiä renkaiden vaihtoruuhkia, mikä on niin kuluttajille kuin rengasalan toimijoillekin iso haaste. Ruuhkista ei jatkossakaan päästä kokonaan eroon, koska talvikauden alkaessa varmasti ruuhkia syntyy, mutta todennäköisesti vaihtokausi laajenee nykyisestä, Kalenoja ennustaa. Talviautoilu

Hankalasti tulkittava

Vastustaviakin lausuntoja nähtiin – etenkin esityksen kohtaan, missä sääntelymalli ”toteuttaisi esityksen tavoitetta tienkäyttäjien omasta vastuullisuudesta liikenneturvallisuudesta”.

Hallituksen viime vuoden marraskuun 23. päivän tiedotteessa, missä kerrottiin lakiesityksen etenemisestä eduskuntaan, asia sanottiin vieläkin suorempaan. Säännösten keventäminen tuo joustavuutta, mutta lisää samalla tienkäyttäjän vastuuta muun muassa renkaidenvaihdon osalta, kun sitä ei jatkossa enää sidottaisi kalenteriin.

Kritiikin puki ehkä parhaiten sanoiksi ympäristöministeriö. Se tähdensi omassa lausunnossaan, että ”esitetyssä muodossa säännös jättää runsaasti tulkinnan ja harkinnan varaa liikenneolosuhteista ja niihin varautumisesta yksittäiselle tienkäyttäjälle”.

Ministeriön mukaan muun muassa ilmastonmuutoksen myötä säät ja ajokelit voivat vaihdella vaikeasti ennakoitavilla tavoilla hyvin lyhyenkin ajan sisällä, mikä vaikeuttaa tienkäyttäjän päätöksentekoa.

Ympäristöministeriön mielestä esitetty muutos voi myös johtaa nastarenkailla ajettujen kilometrien kasvuun, koska uusi ehdotus velvoittaa talvirenkaiden käyttöön aiempaa pidemmällä aikajaksolla. Taustalla on luonnollisesti huoli katupölyn lisääntymisestä sekä päällysteiden voimakkaammasta kulumisesta.

Autoliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Merilinna nostaa niin ikään esiin kelin arvaamattomuuden. Tilanne voi lain noudattamisen kannalta muodostua hankalaksi, jos kesärenkain varustetulla autolla ajaa esimerkiksi aamulla kesäisissä olosuhteissa töihin, mutta päivän mittaan lumisade muuttaa tilanteen aivan toiseksi.

– Kuinka moni noudattaa tällöin lakia ja jättää auton seisomaan ja odottamaan kelin muuttumista? Tilanne voi tulla eteen sellaisilla henkilöillä, jotka ovat päättäneet ajaa vain kesäisillä keleillä ja jättävät – kenties säästösyistä – talvirenkaat hankkimatta, Merilinna tähdentää.

Kuinka käy korvausten?

Edellä mainittua vastuukysymystä pui omassa lausunnossaan myös Liikennevakuutuskeskus. Sen mukaan inhimilliseen arvioon perustuva kelisidonnaisuus tulee todennäköisesti lisäämään kesärenkailla ajamista etenkin talvikauden ensimmäisten ja viimeisten huonon ajokelin päivien aikana.

Tien liukkauden arviointi kun voi olla autoilijalle vaikeaa, ja säännös saattaa haitata myös liikenteen yleistä sujuvuutta, jos samanaikaisesti ajetaan sekä kesä- että talvirenkailla.

liikenne

Se, että autoilija itse harkitsisi, milloin talvirenkaita käyttää, saattaa Liikennevakuutuskeskuksen mukaan lisätä myös vakuutuksen antajan ja ottajan välisiä tulkintaerimielisyyksiä vahingon sattuessa.

Kysymys kuuluu, onko ajoneuvon omistajan rengasvalinta ollut väärä, ja onko hän näin ollen rikkonut vapaaehtoisen autovakuutuksen suojeluohjeita, Liikennevakuutuskeskus pohtii lausunnossaan.

– Suomessa liikennevahinkojen piikkipäivät johtuvat siitä, että ihmiset eivät osaa arvioida kelimuutosten vaikutusta pysähtymismatkaan. Osaavatko samat ihmiset arvioida kelimuutosten vaikutuksen tarvittavaan rengastukseen, Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari punnitsee.

Valvojalle vaikea

Myös esityksen kohta, missä ”liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä”, poiki palautetta erityisesti taholta, joka valvontaa harjoittaa – eli poliisilta.

Sen mielestä nykyisenkaltainen aikarajoihin sidottu käyttöaika on yksinkertaisempi ja selkeämpi, ja ehdotuksessa liikenteenvalvojan tulkinta vallitsevista sää- tai keliolosuhteista ulotetaan kovin pitkälle. Niinpä erimielisyyksiä ei voisi välttää.

Poliisin lausunnon mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valvojan tulee huomioida alueen pää- ja sivuteillä olevat olosuhteet, vaikka päätiellä pärjäisi kesärenkailla. Tämä saattaisi olla kohtuutonta alueelta toiselle siirtyvien tienkäyttäjien kohdalla.

– Poliisi on valiokunnissa käydessään ehdottanut, että joulu–helmikuussa pitäisi käyttää talvirenkaita ja muina aikoina kelien mukaan. Valvoja ei halua tuomariksi, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta painottaa.

Hän muistuttaa myös siitä tosiseikasta, että kaikille tienkäyttäjille meikäläinen talvi ei suinkaan ole tuttu elementti.

– On myös ulkomaalaisia ajajia, joilla ei ole kokemusta Suomen olosuhteista ja niiden muutoksista, Ihalainen sanoo.

Rajoituksiakin rukattava

Autoliitto laajensi keskustelun myös talvinopeusrajoituksiin. Jos talvirenkaiden käyttöpakko laajenisi kuukaudella molemmista päistä ja kesärenkaiden käyttäminen tulisi talvella sallituksi, myös talvinopeusrajoitusten voimassaoloa pitäisi täsmentää.

Käytännössä talvirajoitus pitäisi siis olla voimassa vain, kun sää ja keli sitä edellyttävät. Autoliiton mukaan tämä motivoisi kuljettajia ymmärtämään talvirajoitusten tarpeellisuutta, ja myös rajoitusten noudattaminen todennäköisesti paranisi.

muuttuva nopeusrajoitus

Tämä olisi yksinkertaisesti toteutettavissa nopeusrajoitusmerkkiä rukkaamalla. Ylempänä esitettäisiin varsinainen rajoitus ja sen alapuolella talvirajoitus, jota tehostettaisiin lisäkilvellä, kuten liukastelevan auton kuvalla.

Merkkejä ei tarvitsisi enää vaihtaa syksyisin ja keväisin, eikä myöskään talvinopeusrajoitusten voimassaoloaikoja tarvitsisi miettiä. Autoliiton mukaan vastaavia järjestelyjä on toteutettu eri puolilla Eurooppaa, ja ne on todettu toimiviksi.

Sinänsä Autoliitto ei näe uudessa talvirengassäännössä kovin suuria uhkakuvia.

– Pikemminkin se tarkoittaa sitä, että talvirengaspakko pitenee nykyisestä, koska harva alkaa vaihdella renkaita edestakaisin, kun on esimerkiksi syksyllä talvirenkaat alle laittanut. Ja valtaosa ihmisistä vaihtaa renkaat jo nyt melko ajoissa, vaikka liukkaat joka syksy eräät autoilijat yllättävätkin, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Muutokset mahdollisia

Vaikka uusi käytäntö tuntuisi radikaalilta, Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sen ei arvioida johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisautoilijoiden talvirenkaiden käytössä.

Ruotsissa tämänkaltainen väljempi sääntely, joka on jo nyt käytössä myös Ahvenanmaalla, ei ole vähentänyt talvirenkaiden käyttöä eikä myöskään näy piikkinä onnettomuustilastoissa.

Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Laki on tarkoitettu pääosin astumaan voimaan vuoden 2019 aikana.

Kuten monet muutkin esityksen kohdat, myös talvirengasasia voi vielä kokea monia muutoksia ennen toteutumistaan. Kenttä on siis edelleen avoin keskustelulle.

Jaa artikkeli

Keskustelu