28.4.2017

Ensin kinkku, nyt munkki – paistorasvat polttoaineeksi

Munkkitemppu

Neste ja Fazer Leipomot yhdistävät voimansa Munkkitemppu-kampanjassa. Vapun munkkien paistosta syntyvästä paistorasvasta jalostetaan uusiutuvaa dieseliä.

Munkkitemppu on jatkoa Kinkkutempulle, eli joulun tienoolla toteutetulle kiertotalouskokeilulle, jossa joulukinkkujen paistorasvat kerättiin talteen ja tiristettiin dieseliksi.

Munkkitemppu-kampanjassa Neste ja Fazer Leipomot yhdistävät voimansa hyväntekeväisyyden nimissä. Leipomoiden vapun munkkien paistosta syntyvästä paistorasvasta jalostetaan uusiutuvaa dieseliä, jonka arvoa vastaava summa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen saa SOS-Lapsikylä ja se käytetään kesäleiritoimintaan.

Kampanjatiedotuksen mukaan kolmen munkin paistorasvalla syntyneellä, uusiutuvalla polttoaineella voi ajaa noin kilometrin pituisen matkan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä on oikea paikka rasvajätteelle?

Munkkitempulla halutaan edellisen tempun tavoin nostaa esiin kiertotalouden ja kierrätyksen mahdollisuuksia, sillä useille jätteille ja tähteille on olemassa uusia käyttökohteita. Munkkitempussa mukana olevat yhtiöt kertovat myös haluavansa muistuttaa kotona munkinpaiston yhteydessä syntyvän rasvajätteen oikeasta loppusijoituksesta.

Oikea paikka kotimunkkien rasvajätteelle on komposti tai sekajäte, ei missään tapauksessa viemäri. Pienen määrän rasvaa voi imeyttää suoraan biojätteen sekaan, mutta iso määrä öljyä kannattaa laittaa sekajätteen joukkoon. Rasva tulisi tällöin pakata esimerkiksi käytettyyn öljypulloon. Tätä ei välttämättä jokainen munkinpaistaja muistuttamatta muista.

16 miljoonaa munkkia

Ympäristökysymykset herättävät entistä enemmän keskustelua, ja kiertotaloudesta on tullut merkittävä trendi maailmanlaajuisesti. t Resurssien tehokas käyttö on myös liiketaloudellisesti kannattavaa, joten innovatiivisia kierrätystapoja tutkittanee jatkossakin.

– Innostuimme heti yhteistyöajatuksesta, sillä Fazerin ensisijainen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä ja vähentää sen määrää, kertoo yritysvastuujohtaja Nina Elomaa Fazerilta.

– Haluamme Munkkitempun avulla havainnollistaa, kuinka jätteitä ja tähteitä voidaan käyttää uudelleen ja valmistaa uusia tuotteita, tässä tapauksessa uusiutuvaa dieseliä”, Nesteen vastuullisuusjohtaja Johan Lunabba jatkaa.

Vappu oli luonteva ajankohta yhteistyölle, sillä suomalaiset ovat ahkeria munkinsyöjiä. Munkkihimo ei kuitenkaan rajoitu vain vappuun, sillä Fazer kertoo, että yhtiön valmistamia Omar ja Berliininmunkkeja syödään vuosittain yhteensä noin 16 miljoonaa kappaletta, eli laskennallisesti jokainen suomalainen syö vuosittain kolme Fazerin munkkia.

Saippuaa tai asfalttia

Normaalisti Fazerin paistorasvat päätyvät asfaltti- ja saippuateollisuuden raaka-aineeksi, eli kaatopaikan täytettä ne eivät ole ilman Munkkitemppuakaan. Neste puolestaan kertoo hyödyntävänsä jo muun muassa kaiken suomalaisessa lihanjalostuksessa syntyvän rasvajätteen uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi.

Nesteen mukaan suomalaiset autoilijat voivat ostaa 100 prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistettua polttoainetta  usealta pääkaupunkiseudun asemalta, sekä yhdeltä asemalta niin Turusta kuin Tampereeltakin. Tuote myydään Neste MY uusiutuvan dieselin nimellä ja sen hiilijalanjälki on valmistajan mukaan tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna jopa 90 prosenttia pienempi.

Lähde: Neste Kuva: Jussi Saarinen

Luetuimmat