Liikenne | Uutinen | 14.7.2017

Destia: tehokkain tapa estää hirvieläinonnettomuuksia on kannan pienentäminen

Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut Destian laatiman hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle, jossa hirvieläinkannat ovat vahvistuneet.

Jaa artikkeli

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisema ja Destian laatima alueellinen hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelma Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle kartoittaa toimia, joilla voidaan vähentää hirvieläinonnettomuuksien määrää maantieliikenteessä.

Suunnitelma on osa Varsinais-Suomen ELY- keskuksessa tehtävää liikenneturvallisuustyötä.

Hirvikolari

Tienpitäjän toimilla keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Tehokkain tapa estää hirvieläinonnettomuuksia olisi vahvan kannan pienentäminen metsästämällä.

Hirvieläinonnettomuuksia riittää

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alue on vahvan hirvikannan aluetta. Hirville luontainen vaeltaminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä, rannikolta sisämaahan ja takaisin, aiheuttaa hirvien liikkumista myös vilkasliikenteisten maanteiden yli.

Myös valkohäntäpeurakanta on alueella suotuisien elinolosuhteiden myötä voimistunut, ja on paikoin jo merkittävä liikenneturvallisuusongelma.

– Suunnitelmassa ovat koottuna ajantasaiset tausta-aineistot hirvieläinonnettomuuksista ja alueen hirvieläinkannoista sekä tunnistettuna nykyisten riistavaara-alueiden ja riista-aitojen muutos- ja kehittämistarpeet, kertoo liikenneturvallisuusvastaava Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa poliisin tietoon tulleita hirvionnettomuuksia tapahtui vuonna 2015 yhteensä 171 ja peuraonnettomuuksia 1 221.

Hirvikolari

Hirvieläinonnettomuuksia jää tilaistoimatta

– Todellisuudessa peuraonnettomuuksien määrä on todennäköisesti tilastoitua suurempi, sillä poliisi ei ole syksystä 2015 lähtien käynyt onnettomuuspaikalla, jos liikenneonnettomuudessa ei ole tapahtunut henkilövahinkoa. Usein peuraonnettomuuksissa seurauksena on omaisuusvahinkoja, sanoo ELY-keskuksen tilaaman selvityksen laatineen Destian konsultti Taina Mattila.

– Vuoden 2017 alusta kaikki hirvieläinonnettomuudet on kirjattu Riistakeskuksen Oma riista-järjestelmään. Näin ollen myös hirveä pienempien hirvieläinten kanssa tapahtuneet onnettomuudet saadaan edellisiä vuosia kattavammin onnettomuustilastoihin mukaan.

Merkittävin rooli hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä on Suomen riistakeskuksen koordinoimalla hirvieläinkannan säätelyllä, jota käytännössä toteuttavat metsästäjät alueellisesti asetettujen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Hirvikolari

– Tienpitäjän mahdollisuudet hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat tiedottamisen lisäksi kuljettajan varoittaminen, ajokäyttäytymiseen vaikuttaminen esimerkiksi nopeusrajoitusta alentamalla sekä riista-aitojen ja eläimistön yli- ja alikulkujärjestelyjen rakentaminen. Tienpitäjän toimilla keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat kuitenkin hyvin rajalliset, Klang toteaa.

Hirvivaara

Pienempi ajonopeus vähentää törmäysriskiä

Tielle tulevan eläimen kohtaa useimmiten hämärässä, erityisesti auringon laskun, mutta myös nousun aikoihin. Eniten hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu syys-marraskuussa.

Hirvieläinten käyttäytyminen on arvaamatonta, sillä tien suuntaisesti kulkeva eläin saattaa äkkiä vaihtaa suuntaa tai hypätä auton eteen. Hirvi tai peura voi myös olla osa suurempaa joukkoa, ja tietä ylittävän eläimen havaitsemisen jälkeen onkin syytä varautua kohtaamaan useampi hirvi tai peura.

– Kun tien läheisyydessä huomaa eläimen, on parasta pudottaa heti nopeutta ja tarvittaessa jopa pysähtyä. Riski törmätä hirvieläimeen on suuri erityisesti riista-aitojen päissä, metsän reunoissa ja alavilla kosteilla metsäosuuksilla. Muutkin metsän eläimet suosivat usein samoja kulkuväyliä, muistuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Jaakko Klang.

Hirvikolari

Peuran ja kauriin voi kohdata myös peltomaisemissa.  Törmäysnopeus on merkittävä tekijä hirvikolareissa, ja nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä, jos hirvieläin juoksee tielle. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen vesakkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa myös havainnointiin.

Jos havaitsee hirven, vauhtia on vähennettävä välittömästi, vaikka hirvi vain seisoisi paikoillaan.

Toimenpide-ehdotukset suunnitelmaksi

– Hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelmassa on esitetty yhteensä 258 toimenpide-ehdotusta, jotka olivat hirvivaara-alueiden, peuravaara-alueiden ja nopeusrajoitusten muutoksia sekä riista-aitoihin tehtäviä muutoksia ja korjauksia sekä ehdotuksia uuden riista-aidan rakentamiseksi. Lisäksi valittuihin kohteisiin ehdotetaan peuravaarasta kertovan varoitustaulun sijoittamista, kertoo suunnitelman laatineen Destian konsultti Taina Mattila.

Lähde Destia Kuvat Antti Hentinen

Jaa artikkeli

Keskustelu