Autoliitto: Kategorinen nopeusrajoitusten laskeminen Helsingissä on väärä ratkaisu

Sitoutuneisuus sääntöihin ja järjestelmän kunnioitus ratkaisee sen, kuinka turvallista tai turvatonta liikenne on. Kategorinen nopeusrajoitusten alentaminen voi jopa heikentää turvallisuutta, kun rajoitukset koetaan sopimattomiksi.

Autoliitto kiinnittää huomiota siihen, että nopeusrajoitus on vain yksi liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

– On selvää, että ajonopeuksien alentaminen vähentää nopeudesta aiheutuvia onnettomuuksia. Onnettomuuksien syyt ovat kuitenkin usein muita kuin nopeus. Tämän vuoksi nopeudesta ei voida tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä, kuten tässä raportissa on tehty, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

– Raportissa käytetyillä laskennallisilla malleilla mm. VTT on osoittanut, että kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet alenivat Kehä I:llä kameravalvonnan myötä merkittävästi, vaikka siellä ei ole tällaisia onnettomuuksia tapahtunut aiemminkaan. Eli se mitä tapahtuu laskennallisesti, ei välttämättä oikeassa elämässä pidä lainkaan paikkaansa.

Tonttikaduille ja keskustaan 30 km/h-nopeusrajoitus

Autoliitto antoi lausunnon luonnoksesta, jossa esitetään nopeusrajoitusten laskemista Helsingin kaupungin alueella. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin.

Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti.

Ensin syyt esiin, sitten vasta ratkaisut

Autoliiton mielestä onnettomuuksien aiheuttajien ja syiden pitäisi olla ensisijaisesti toimenpiteiden kohteena. Nyt selvityksestä puuttuu keskeisiltä osin analyysi onnettomuuksien syistä ja aiheuttajista.

– Onnettomuuksia täytyy tarkastella niiden pääsyiden, aiheuttajien ja tapahtumapaikkojen perusteella ja kohdentaa toimenpiteet niihin. Mitä pienemmäksi onnettomuusmäärät menevät, sitä moninaisempia ovat syyt ja sitä vaikeampaa on oikeiden ratkaisujen löytäminen, Nieminen toteaa.

– Kategorisen nopeusrajoitusten alentamisen sijaan tulisi nopeusrajoituksia laskea ensisijaisesti vain siellä, missä onnettomuuksien syynä on nimenomaan ajonopeus. Esimerkiksi 30 km/h rajoitukset on syytä ottaa käyttöön siellä, missä liikenneturvallisuustilanne, yhdyskuntarakenne sekä liikenneympäristö sitä edellyttävät.

Liikenneympäristö ratkaisee

Lausunnossa muistutetaan myös, että nopeusrajoitusten muuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia eikä kategorista rajoitusten alueittaista alentamista tule toteuttaa.

– Kategorinen nopeusrajoitusten alentaminen menettää tehoaan kun yhä suurempi osa kokee rajoitukset liikenneympäristöön sopimattomiksi. Tämä puolestaan nakertaa sääntökunnioitusta. Hyvä liikennejärjestelmä perustuu siihen, että lähes kaikki toimijoista kokevat säännöt perustelluiksi ilman muita toimenpiteitä.

– Tämän lisäksi osalle ihmisistä pitää olla riittävä kiinnijäämisriski ja seuraamusjärjestelmä. Kokonaisturvallisuuden ratkaisee kuitenkin sitoutuneisuus sääntöihin ja järjestelmän kunnioitus. Mikään seuraamusjärjestelmä tai valvonta ei korvaa sitä.

Liikenneturvallisuus paranee, mutta syitä on paljon

Liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina kaikissa maailman kehittyneissä maissa. Suomessa tulos on parantunut niin valtakunnallisesti kuin Helsingin kaupungin sisällä liikennemäärien kasvusta huolimatta.

Tämä kehitys on seurausta monista asioista, kuten liikenneympäristön rakentuminen ja kehittyminen, ajoneuvotekniikan kehittyminen, sääntökunnioituksen lisääntyminen, seuraamusjärjestelmän kehittyminen, liikenteen ohjauslaitteiden kehittyminen, alueellisten liikennemäärien muutokset sekä riskien tunnistamisen ja poistamisen työkalujen kehittyminen.

Samaa kehitystä tapahtuu myös jatkuvasti parantuvan ajoneuvojen turvateknologian ansiosta. Uusissa autoissa on yhä enenevässä määrin onnettomuuksia ehkäisevää teknologiaa ja ne suojaavat entistä paremmin niin auton sisällä matkustavia kuin muita tienkäyttäjiä, kuten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

– Nämä seikat muodostavat kokonaisuuden, jossa yksikään tekijä ei yksin ole ollut tai tule olemaan liikenneturvallisuuden paranemisen avaintekijä. Kehitystä ei voi laskea yksin nopeusrajoituksiin tehtyjen muutosten ansioksi, kuten tässä selvitysluonnoksessa yksipuolisesti pyritään tekemään, Nieminen painottaa.

Sujuvuus on osa kilpailukykyä ja vetovoimaa

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan ajoneuvoliikenteen sujuvuus on enää hyvin pienessä roolissa. Autoliitto kummastelee tätä näkemystä.

– Yritykset, kaupat sekä asukkaat, joilla on autoja, ovat vahvasti eri mieltä tästä yksioikoisesta johtopäätöksestä, jolla pyritään hankaloittamaan henkilöautoliikenteen sujuvuutta koko kaupungissa.

– Henkilöautoilu koetaan ja se on osoittautunut myös selvityksissä matka-ajaltaan ylivoimaiseksi liikennemuodoksi suuressa osassa Helsinkiä. Tästä syystä oman auton osuus liikennesuoritteesta on Helsingissäkin merkittävä. Ei ole hyväksyttävää, että muiden kulkumuotojen osuuksia pyritään nostamaan sujuvinta liikkumistapaa eli henkilöautoilua haittaamalla. Rakentavampi lähestymistapa olisi muiden kulkumuotojen houkuttelevuuden parantaminen.

– Helsingin liikenne on Euroopan kaupunkien vertailussa osoittautunut sujuvaksi ja toimivaksi. Keskeinen kysymys onkin, pidetäänkö tästä kilpailukykytekijästä kiinni vai heikennetäänkö sitä omilla toimenpiteillä.

Tällä hetkellä kaupungilla on käynnissä tai suunnittelussa monia hankkeita, joilla on merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja eri kaupunginosien saavutettavuuteen.

– Eri toimenpiteiden yhteisvaikutusta ei ole arvioinut kukaan. Tämänkin raporttiluonnoksen perusteluissa todetaan, että julkisen liikenteen sujuvuuden haitta nopeuksien ja matka-aikojen kasvaessa voidaan kompensoida antamalla sille etuuksia henkilöautoliikenteen kustannuksella. Johtopäätöksestä huolimatta tätä kokonaisvaikutusta henkilöautoliikenteeseen ei ole raporttiluonnoksessa arvioitu.

Lautakunta käsittelee seuraavaksi

Asia lausuntoineen menee nyt Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Jos luonnos hyväksytään, muutokset voivat toteutua nopeastikin.

Lähde: Autoliitto Kuvitus: Antti Hentinen/Moottorin arkisto

Lue myös: Helsinki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista