Eila Parviainen
Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Sokeutumiseen ei ole varaa

Keskustelu tieliikenteen kehityksestä velloo ajoittain hyvinkin kiihkeänä. Erilaisilla visioilla on omat kannattajansa, jotka uskovat asiaansa vankasti. Ajoittain jopa niin vankasti, että kaikki huomio suunnataan kapeakatseisesti omaan päämäärään ja ympäröivä todellisuus unohtuu tai unohdetaan aivan liian kauas taustalle.

Tieliikenteessä on tällä hetkellä kaksi keskeistä kehitystä ohjaavaa asiaa.

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 määrittelee, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.

Toinen erityisesti ajoneuvotarjontaa värittävä asia on autovalmistajille asetettu tavoite, jonka mukaan valmistajan tuottamien ajoneuvojen hiilidioksidin keskipäästöt vuonna 2020 saavat olla enintään 95 g/km. Jos raja ylittyy, siitä seuraa tuntuvat taloudelliset sanktiot. Sen sijaan ne autot, jotka päästelevät hiilidioksidia alle 50 g/km, tuottavat valmistajalleen tuplahyvityksen. Tämä jos mikä on omiaan ohjaamaan valmistajien tuotantoa sähköautoihin, jotka lasketaan nollapäästöisiksi.

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa varoitellaan toistuvasti liian yksipuolisesta suhtautumisesta kehitykseen. VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund havainnollisti viimeksi lokakuussa kansallisen energia- ja ilmastostrategian tieliikenteelle asettamien vähennystavoitteiden merkitystä. Tavoitteena oleva 50 prosentin vähennys vuoteen 2030 voitaisiin saavuttaa esimerkiksi niin, että liikennepolttonesteiden bio-osuus nostettaisiin 50 prosenttiin; tai poistettaisiin liikenteestä kaikki paketti-, kuorma- ja linja-autot sekä 15 prosenttia henkilöautoista; tai poistettaisiin henkilöautoista 85 prosenttia; tai korvattaisiin 85 prosenttia henkilöautoista sähköautoilla, mikä tarkoittaisi noin 2,1 miljoonaa sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkit ovat rajuja, mutta perustuvat matematiikkaan. Ne myös alleviivaavat sitä, että yhden kortin varaan pelaaminen ei riitä. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Nylundin keskeinen viesti ravistelevien esimerkkien jälkeen olikin, että yksi energiamuoto tai yksi tekniikkavaihtoehto ei voi kattaa kaikkia liikennemuotoja tai edes kaikkia tarpeita yhden liikennemuodon sisällä. Energian käytön tehostaminen on tärkeää. Päästövähennyksiä on haettava myös liikennejärjestelmää ja palveluja kehittämällä sekä kulkumuotoihin vaikuttamalla.

Biopolttoaineet ja sähkö eivät ole toisilleen vastakkaisia. Molempia tarvitaan, jos tavoitteisiin mielitään päästä. Tarvitaan myös tehokkaampaa liikennejärjestelmää ja tarvitaan vauhtia ikääntyneen autokantamme uudistamiseen. Tähän kokonaisuuteen ei sovi kiihkoilu minkään yksittäisen vaihtoehdon puolesta, vaan kunkin sektorin asiantuntijoiden tulisi yhdistää osaamisensa parhaan kokonaisuuden rakentamiseen. Suomesta voisi aloittaa, mutta vasta maailman mittakaava ratkaisee yhteisen tulevaisuutemme.

Uusimmat videot

Koeajo: Vatra T234D

Audi R8:n renkaiden vaihto, Blancpain GT Barcelona

Twitter

Autoliitto uusimmat

Artikkelit

Lausunnot

Instagram