Eila Parviainen

Pääkirjoitus: Renkaat ratkaisevat pidon

Syksy on talvirengastestien aikaa. Moottori julkaisi viime numerossa ensimmäisen rengastestinsä. Siinä arvioitiin nastarenkaiden keskinäistä paremmuutta. Tässä numerossa vuorossa ovat nastattomat talvirenkaat.

Rengasvalinnoissa on kaksi kuumaa keskustelunaihetta: nastarenkaissa mitellään valmistajien kesken nastojen määrästä, mutta tiukimmat ideologiset väittelyt käydään siitä, onko paras talvirengas nastoitettu vai nastaton eli niin sanottu kitkarengas.

Kumpaankin keskusteluun on annettu vastauksia Moottorin jutuissa. Yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole, vaan kummassakin ta-pauksessa paras vastaus riippuu tilanteesta eli ennen kaikkea niistä olosuhteista, missä autoa käytetään.

Renkaiden ominaisuudet eri keleillä korostuvat, kun talvet muuttuvat entistä vaihtelevammiksi. Kuten testissämme käy ilmi, jääpidoltaan hyvä rengas ei välttämättä ole loistava sulalla ja märällä asvaltilla, tai lumella paras rengas voi olla muissa olosuhteissa keskikastia.

Renkaita valitessa autoilijan kannattaa pohtia hetki, millaiseen käyttöön renkaat omassa autossa tulevat ja millaisiin olosuhteisiin itse tarvitsee parhaat ominaisuudet omilta renkailtaan. Kun valinta on tehty, nämä erot on hyvä tiedostaa myös talven kuluessa, kun olosuhteet tiellä vaihtelevat.

Moottorin testitulokset on julkaistu niin, että renkaiden vahvuudet eri olosuhteissa tulevat selvästi esiin. Jokainen autoilija voi nii-den perusteella itse harkita, mikä on omaan käyttöön se paras valinta.

Testituloksia lukiessa on hyvä muistaa, että tulokset koskevat vain uusia renkaita. Kaikki renkaat kuluvat ja niiden ominaisuudet muuttuvat samaa tahtia kulumisen kanssa. Mitä kuluneempi rengas, sitä suurempi riski, että pito katoaa juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin.

Testeihin valittiin harkitusti vain pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltuja renkaita. Niin sanotut Keski-Euroopan kitkat ovat toki laillisia Suomessakin, mutta se ei tee niistä talveemme sopivia. Lämpimämpiin olosuhteisiin suunniteltuina ne eivät toimi kylmässä talvessa toivotulla tavalla. Vastaavasti talvisiin olosuhteisiin suunniteltuja kitkarenkaita ei tulisi käyttää kesän helteillä, vaikka ne laillisia olisivatkin.

Renkaat on arvioitu riskitekijäksi joka seitsemännessä kuolonkolarissa 2000-luvulla. Vuosittain on sattunut keskimäärin 29 renkaisiin liittyvää onnettomuutta. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti joka kolmannessa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuden syntyyn.

Rengas koskettaa tienpintaa noin kämmenen kokoisella alueella, joten käytännössä koko ajettavuus on neljän kämmenenkokoisen läiskän varassa. Näiden läiskien laatu kannattaa tiedostaa, sillä paraskaan turvajärjestelmä ei auta, jos kitka menetetään.

10.10.2018 Eila Parviainen