Maistiainen: Tesla Model 3 – odotus, jännitys ja helpotus
Odotettu täyssähköauto Tesla Model 3 on vihdoin saatu Suomen teille. Kävimme ensikoeajolla.
Otsikko kertookin kaiken Tesla Model 3:sta. Sähköautovalmistaja Teslan ensimmäistä ”kansanautoa” on odotettu kauan, ja nyt ensimmäiset Model 3:t on saatu kaduille. Moottorille tarjoutui mahdollisuus lainata autoa tunniksi ensifiiliksiä varten.
Eli miltä Model 3 tuntuu? Kuten otsikosta voi todeta, aika hyvältä. Alkuun Teslan edullisimmasta mallista ei toki tarjota koko kansan sähköautoa, vaan koeajoon tarjottiin reilut 70 000 euroa maksavaa Performancea. Kova raha, mutta toisaalta tähän rahaan ei aiemmin ole saanut viisipaikkaista perheautoa, jolla ajaa sata kilometriä muutamalla eurolla, ja pääsee 0–100 km/h vain 3,5 sekunnissa.
Vähemmän suorituskykyä janoaville Tesla tarjoaa Long Range -versiota, joka tinkii suorituskyvystä (0–100 km/h 4,8 sek), mutta kulkee 560 kilometriä ja maksaa reilun kymppitonnin vähemmän.
75 kilowattitunnin akulla ja nelivedolla varustettujen mallien alapuolelle odotetaan myöhemmin pienempiakkuisia ja takavetoisia malleja. Aika näyttää, miten kansanautoksi Model 3 lopulta laskeutuu.
Avara ja pelkistetty
Palataan kuitenkin kokemuksiin. Koska autoa lainataan vain hetkeksi, saan avaimeksi luottokortin kokoisen ja paksuisen lätkän. Lukitus aukeaa käyttämällä lätkää B-pilarissa, sitten vain vaihde viiksestä päälle ja matkaan. Normaalisti Model 3:n avaimena toimii puhelin.
Model 3:n ohjaamo on avara. Kojelautaa koristavat pelkistetyt vaakasuuntaiset linjat ja yksi puupaneeli. Ainoan viestintäväylän kuljettajan ja auton välille tarjoaa kookas vaakasuuntainen kosketusnäyttö. Järjestelmä reagoi huippunopeasti kosketuksiin ja vaikuttaa johdonmukaiselta käytettävältä.
Näyttö toimii myös mittaristona: epäilyttävä idea, mutta käytännössä näytön vasemmassa ylänurkassa näkyvä nopeusnäyttö toimii ilman suurempaa tottumista.
Ajoasento säätyy mainioksi ainakin keskimittaiselle, vaikka ohjauspyörän ja peilien säätö kosketusnäytön ja ohjauspyörän rullien kautta tuntuukin aluksi oudolta. Tottumisjuttu.
Potentiaalin aistii
Model 3 liikahtaa pehmeän vaivattomasti, mutta terävästi reagoivien sähkömoottorien potentiaalin aistii heti. Moottoritien rampissa avaan kaasua, ja Model 3 hyökkää eteenpäin kevyesti perää tarjoten. Ohjaus on välitykseltään luonnollinen, ja urheiluasetuksella mukavan raskas. Valitettavasti liukas ramppi paljasti jäykkyyden keinotekoiseksi, mitään todellista tuntoa tienpinnasta sormenpäihin ei välity.
Muuten ajettavuuteen liittyvät ensikommentit ovat kehuvia. Teräsjousitettu alusta on toki urheilulliseksi viritetty, mutta jämäkkyys ei kostaudu rasittavana nypytyksenä. Pohjaan sijoitettu akku antaa autolle matalan painopisteen, ja noin 1 850 kiloiseksi autoksi Model 3 vaihtaa suuntaa todella sähäkästi kitkarenkainkin.
Ajoittain isommissa töyssyissä ja sillansaumoissa sisustasta kuuluu hieman koripohjaisia hälyääniä. Jää epäselväksi, onko kyseessä vain ennen koeajoa tehdyn pesun jälkeensä jättämät jäät, vai elääkö kori nykyautoksi yllättävän paljon tärähdyksissä.
Tuntuu erityiselle
Ehkä miellyttävintä autossa on silti näkymä ohjauspyörän takaa. Model 3:ssa istutaan kohtalaisen korkealla auton ikkunalinjaan nähden, joten näkyvyys ulos on avara. Näkymää ulos vielä korostaa matala kojelauta. Avaruus yhdessä hyvin minimalistisen suunnittelun kanssa saa Model 3:n tuntumaan erilaisella ja erityiselle. Kaikki eivät yksinkertaisuuden tavoittelusta kenties pidä, mutta alkuvaikutelman perusteella liika kikkailu on silti vältetty.
Tesla Model 3 Performance jättää siis lupaavan ensivaikutelman. Sähköauton kanssa pidempi koeajo on vielä polttomoottorimallejakin tärkeämpi, sillä vasta silloin selviää auton todellinen kulutus ja toimintamatka, latausnopeudet ja muut arjen kannalta hyvin oleelliset seikat. Toivomme palaavamme Model 3:een näiltä osin jo maaliskuun aikana.