6.5.2019

Maistiainen: Mercedes-Benz EQC – tämän verran sähkötekniikkaa saa 81 372 eurolla

Mercedes-Benz EQC

EQC on Mercedes-Benzin ensimmäinen omana mallina markkinoitava sähköauto.

Lumisateinen Oslo saa kunnian toimia näyttämönä Mercedes-Benz EQC:n ensikoeajoille. Norjan pääkaupunki on luonnollinen valinta, kun kyse on valmistajan sähköhyökkäyksen ensimmäisestä aallosta.

EQC on katumaasturikoriin puettu sähköauto, joka kilpailee samoista asiakkaista esimerkiksi Jaguar I-Pacen ja Audi E-tronin kanssa.

Kolmikon tekniset tiedot ovat hyvin samankaltaiset: EQC tarjoaa 408 hevosvoimaa ja 80 kilowattituntia, I-Pacessa tehoa on 400 hv ja akkua noin 85 kWh ja E-tronissa 408 hv ja 83,6 kWh. Kaikkia kolmea yhdistää myös neliveto, joka on toteutettu sähkömoottorilla per akseli.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Oma ilme

Mercedes-Benz EQC

Audista ja Jaguarista poiketen Mercedes-Benz on erottanut muotoilulla sähköautonsa varsin selkeästi muusta mallistosta. EQC:n keulaa hallitsee maskia ympäröivä musta paneeli ja ajovaloja yhdistävä valoraita. Tietyistä kulmista keula vie ajatukset Saabeihin, tietyistä kulmista taas valoraita saa auton näyttämään varsin korkealta. Sisätiloja hallitsee MBUX-tietoviihdejärjestelmän suuret näytöt. Sähkötekniikasta muistutetaan pronssin värisillä yksityiskohdilla sekä rivotetuilla alumiinilistoilla.

Mercedes-Benz EQC

Paljon pääsee?

Mercedes-Benz lupaa EQC:n sähkönkulutukseksi 19,7 -20,8 kWh/100 km, joka on hieman Audi E-tronia pihimpi arvo. Huippunopeutta stuttgartilainen kerää 180 kilometriä tunnissa ja nollasta sataan auto kiihtyy 5,1 sekunnissa. Oleellisin tekninen tieto koskee silti toimintamatkaa, joka WLTP-mittauksella asettuu varustelusta riippuen 374–417 kilometrin välille. Vertailun vuoksi sama mittaus antaa Audi E-tronille "enimmillään 417 kilometriä" ja Jaguarille peräti 470 kilometriä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuttuja rakenteita

Mercedes-Benz EQC

Vaikka EQC näyttää omanlaiseltaan, on auto omaa sukuaan GLC. Valmistaja ei peittele yhteisiä juuria. Taustalla kerrotaan olevan tuotantotekniset syyt – EQC tehdään samalla linjalla GLC:n kanssa, joten polttomoottori- ja sähköautojen välistä tuotantoa on helppo säätää.

EQC:n korista 80 prosenttia on yhteneväistä GLC:n kanssa, erot johtuvat pintapelleistä sekä sähköauton lisämassan (omamassa 2495 kg) vaatimasta järeämmästä törmäysrakenteesta. E-tronin tapaan yhteinen perusrakenne näkyy vaa'an lisäksi hukkatilassa: EQC:ssä on jopa perinteinen kardaanitunneli, ja etuakselin sähkömoottori on laskettu samalle apurungolle, jota polttomoottoriset GLC:tkin käyttävät. Toisaalta E-tronin tapaan auto tarjoaa silti avarat sisätilat ja kohtalaisen hyvän tavaratilankin (500 litraa).

Nopeaa ja vähemmän nopeaa

EQC:n pikalatausteho yltää 110 kilowattiin. Koleassa säässä tehty pikalataus lupaa hyvää, 23 prosentin varausasteella aloitettu lataus nousi heti vajaan sadan kilowatin tuntumaan, joka säilyi noin 80 prosentin varausasteeseen saakka.

Mercedes-Benz EQC
Pikalatausta norjalaisittain: Ionity-latausverkon kuusi 350 kilowatin laturia Vikissä Oslon pohjoispuolella.

EQC:n vaihtovirtalataus on toteutukseltaan mielenkiintoinen. Mercedes-Benz kertoo Euroopassa myytävien autoyksilöiden latausjärjestelmän tukevan kolmea vaihetta ja peräti 63 ampeeria, mutta maksimiteho on silti vain 7,4 kilowattia. Erikoisella ratkaisulla on haluttu saavuttaa luvattu latausteho lähes minkälaisessa sähköverkossa tahansa (Suomessa esim. 3x10A tai 1x32A). Tehtaan edustajat ilmoittivat 11 kilowatin latauksen olevan kehitysasteella, mutta minkäänlaista aikataulua tai edes tietoa sen saapumisesta EQC:hen ei kerrottu.

Tässä kohtaa Mercedes-Benz antaa Audi E-tronille jonkin verran etumatkaa – Audi lataa 16 ampeerin virralla kolmella vaiheella 11 kilowatin teholla, ja myöhemmin tarjolle tulee vielä 22 kilowatin vaihtovirtalaturi.

Mercedes-Benz EQC

EQC:n hinnat alkavat 81 373 eurosta.

Ajokokemuksiin pääsemme palaamaan embargon takia vasta 15. päivä julkaistavassa koeajossa.

Päivitetty 7.5. Korjattu Jaguarin ja Audin käytettävissä olevat akkukapasiteetit.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen

Luetuimmat