Ajoneuvot | Moottoripyörät | Moottoriurheilu | Uutinen | 12.11.2017

KymiRing: rataunelman rahoitus tarpoo vaikeuksissa

Ympäristöluvasta KymiRing ei jäänyt kiinni, mutta haihtuuko unelma rahoittajien kitsauteen?

Jaa artikkeli

Iitissä sijaitseva, rakenteilla oleva KymiRing-kokonaisuus käsittää tällä hetkellä kansainväliset kilpailustandardit täyttävän moottoriradan ja ajokoulutuskeskuksen. Alueesta kehitetään toiminnallista keskusta erilaisille käyttäjäryhmille.
KymiRingin olisi tarkoitus isännöidä vuosina 2019–2023 Suomen MotoGP-osakilpailuja. Viime viikkoina hankkeen taholta on kuitenkin kuulunut vain mollivoittoisia uutisia.

Toiveet olivat korkeimmillaan heinäkuussa, kun KymiRingin puuhamiehet pääsivät kertomaan ilouutisen: KymiRing-hanke etenee. Silloin KymiRingin ympäristölupapäätös tuli lainvoimaiseksi, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Kouvolan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä tehdyt valitukset.

Elokuun alussa päästiin uutisoimaan, että Suomi isännöi ratamoottoripyöräilyn MotoGP-osakilpailuja vuosina 2019–2023 KymiRing-radalla. Ajankohdan varmisti MotoGP-sarjan promoottorin Dorna Sportsin johto vierailullaan Suomessa.
Vielä lokakuun alussa kerrottiin, että rakennustyöt ovat pari kuukautta etuajassa.

Raha ratkaisee

Ulkopuolinen rahoitus on kuitenkin elinehto mille tahansa isolle hankkeelle. Niin myös KymiRingille. Jo pitkään on odotettu hankkeen taholta ilmoitusta siitä, mikä on ratahankkeen johtava yksityinen rahoittaja. Sehän suurella todennäköisyydellä muuttaisi myös radan nimen muun muassa jäähalleista tutulla tavalla sponsorin bändin mukaiseksi.

Kaikkein kiinnostavinta yksityisen rahoituksen ilmaantumisessa on kuitenkin se, että iso osa julkisesta, hankkeelle ja sen vaatimille tiejärjestelyille luvatusta rahasta on ehdollista. Ehtona on nimenomaan, että KymiRing saa hankittua ison potin rahaa yksityisiltä rahoittajilta.

KymiRing rahoitus

Lokakuu ei ole tuonut odotettuja uutisia. Päinvastoin sitä kuuluisaa lunta tupaan on tullut muualtakin kuin taivaalta.

Ilta-Sanomat uutisoi 26.10. että intohimoinen moottoriurheilun ystävä ja rahoittaja, Wihuri-yhtiöiden pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri ei aio sijoittaa hankkeeseen.

Marraskuun alku toi toisen rajun takaiskun. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Kouvolan kaupunginvaltuuston päätöksen, jolla se oli myöntänyt KymiRingille kahden miljoonan euron pääomalainan. Päätöksestä uutisoi tuoreeltaan Kouvolan Sanomat.

Valitusaikaa on vielä jäljellä, mutta Kouvolassa pohditaan kuitenkin jo vaihtoehtoja. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä johtaisi pitkään odotteluun. Vähintään vuoden kestävä prosessi ei varmasti edistäisi hankkeen toteutumista.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa uskovansa, että Kouvolan poliittinen ilmapiiri on edelleen myönteinen hankkeen suhteen. Taloudelliset vaikutukset KymiRingin toteutumisesta olisivat erityisen suuret Kouvolan ja Lahden välisellä alueella, joten molemmissa kaupungeissa varmasti löytyy tahtoa etsiä ratkaisuja. Toinen puoli asiaa on se, että moottoriurheilu ja sen suorituspaikkojen rakentaminen herättää aina myös kielteistä ilmapiiriä. Tämä tiedostetaan Lahdessakin, jossa nyt seurataan tiiviisti Kouvolan ratkaisuja. Lahti ei toistaiseksi ole ilmoittanut minkäänlaisesta osallistumisesta hankkeen tukemiseen, vaikka on selvää, että toteutuessaan näin mittava moottoriurheilukeskus toisi paljon taloudellista hyvää myös Lahden seudulle.

KymiRing rahoitus

Politiikkaa ja odottelua

Moottoriurheilun ystävillä on nyt edessään vain odottelua. Vauhdikkaasti liikkeelle lähteneellä rakennusprojektilla on kirjaimellisesti kohtalonhetket käsillään. Yksityistä rahaa on löydyttävä tai koko hanke on vaarassa kaatua. Arvattavissa on, että nyt käynnistyy tiukka poliittinen vääntö siitä, kuinka arvokasta KymiRingin toteutuminen lopulta on. Arvattavissa on sekin, että viimeaikainen julkisuus hankkeen rahoituksen ympärillä ei ole omiaan rohkaisemaan yksityisiä sijoittajia. KymiRing elää kriittisiä aikoja.

Vesittyneestä ja kokoon kuivuneesta moottoriurheilukeskuksen aihiosta ei ole iloa sen enempää ympäristölle kuin talouselämällekään, joten nyt toivoisi, että yksityisen rahan edustajat ja alueen poliittiset päätöksentekijät löytäisivät yhteiset ajolinjat. Maaliviivalla odottaa koko Suomelle ihan uudenlainen kansainvälinen näkyvyys ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Lauri Ahtiainen, Arkkitehdit Sankari Oy

Jaa artikkeli

Keskustelu