Klassikkoauto voi olla hyvä sijoitus

Hintaa määrittävät merkki, malli, moottori ja alkuperäisyys.

Ilmo Saarela kiteyttää, että klassikkoauton hintaa pitkälti määrittävät kolme ämmää ja yksi aa. Ne ovat merkki, malli, moottori ja alkuperäisyys.

– Klassikkoauton jälleenmyyntiarvon pilaa, jos esimerkiksi vaihtaa konepellin alle vääränlaisen moottorin tai maalauttaa auton värillä, jonka sävyä ei löydy automallin alkuperäisestä värikartasta. Moni myös verhoiluttaa auton mieleisekseen, mutta vääränlaisilla autoon aikakauteen sopimattomilla materiaaleilla.

– Kyse ei ole edes auton arvon laskemisesta vaan siitä, että oman maun mukaan rakennettua autoa ei saa ylipäätään myytyä, ainakaan millään järkevällä hinnalla, Saarela muistuttaa.

Hänelle tarjotaan viikoittain autoja, jotka ovat suomalaisharrastajien jäljiltä surullisia tapauksia.

– Tyypillistä on sekin, että autoon on tuhrattu paljon kunnostustunteja, mutta tehty vääriä valintoja kuten korin tai tekniikan vaihto eikä kunnostusvaiheista ole kunnollista dokumentaatiota. Sellaisiin autoihin en yleensä koske.

Saarela kummeksuu, että Suomessa puhutaan liian löysästi täydellisestä entisöinnistä.

– Se, että kunnostetaan jarrut, vaihdetaan alustan nivelet ja puunataan muutama kromiosa, on vielä kaukana täydellisestä entisöinnistä.

Saarela kertoo, että esimerkiksi lukuisin kromiosin tehdyn 1950-luvun jenkkiauton täydellinen entisöinti tarkoittaa tuhansia ammattimaisen entisöijän tekemiä työtunteja.

Tällä hetkellä Saarelle tarjotaan myytäväksi paljon 1920- ja 1930-lukujen klassikkoautoja, joihin mies ei kajoa, niille kun ei ole kysyntää. Vastaavasti kysytyimpiä ovat jenkkiautot 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puolivälille sekä 1980-luvun eurooppalaiset GTI-aikakauden autot.

– Jenkkiautojen kysyntä on ollut vakaata ja myös kasvussa.

Vastaavasti aiemmin pintansa hyvin pitäneet brittiautot ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niitä ei enää liiku markkinoilla aiempaan tapaan.

Päätään nostavat myös 1980-luvun eurooppalaiset youngtimerit.

– 1980-luvun autot puhuttelevat nelikymppisiä. Moni haluaa harrasteautoksi jonkun mallin, jonka on nuoruudessaan nähnyt esimerkiksi Jyväskylän Suurajoissa.

Aikakauden autoissa kiinnostavat Saarelan mukaan esimerkiksi turbo-Porschet, Audit ja Cosworth-Fordit -moottorilla varustetut mallit.

– Tuo on juuri se kihelmöivä ajanjakso, jolloin moni valmistaja esitteli oman GTI-mallinsa. Räväkät turbomoottorit tekivät esiinmarssinsa.

Saarela varoittaa siitä, että oman harrasteautonsa saisi Suomessa myydyksi siihen hintaan, mitä vastaavanlaisesta on pyydetty ja saatu ulkomailla.

– Me olemme pieni maa, täällä on aika vähän harrastajia, ettei toivotulla hinnalla välttämättä löydy ostajaa, vaan hinnasta on pakko joskus jonkun verran tinkiä.

Saarela kertoo, että alkuperäisiä riittävän hyväkuntoisia autoja viedään myös Suomesta ulos Keski-Euroopan markkinoille.

Ennakoi ylläpitokulut

Saarela yrittää valottaa harrasteautoa mieliville asiakkailleen aina ennakolta mitä iloja ja huolia auton hankinta tuo tullessaan.

– Moni harrasteautoilija – varsinkaan sitä ensimmäistä harrasteautoa hankkiva – ei välttämättä osaa ennakoida kaikkia kuluja, Saarela varoittaa.

Jos harrasteauton ostaja arvioi vain hankkimansa autoyksilön arvon säilymistä tai kasvamista, haksahtaa hän vähintäänkin lievään toiveajatteluun. Silmäterää kannattaa vaalia, ja se tietää myös ylläpitokuluja.

Mitä arvokkaampi ja harvinaisempi klassikkoauto, sitä visummin tulee huolehtia säilytyksestä. Talvi, sateet ja myös auringon paahde ovat uhkia auton ulkopinnalle ja haperoitumisherkille osille kuten erilaisille moottorin ja ovien tiivisteille. Tasalämpöinen, ilmanvaihtoinen autotalli on suositeltavaa.

– Ja oma talli tai vuokrattu tallipaikka maksaa, muutaman vuoden aikana hyvinkin useamman tuhat euroa, vähän siitä riippuen missä asuu. Isoissa kaupungeissa tallihinnat ovat aika korkeat, syrjemmällä voi löytää hyvinkin edullisen säilytyspaikan, Saarela pohtii.

Yösoittoihin vastataan

Tämän tästä haastattelun keskeyttää puhelu, jossa on erinomaisesti verkostoituneen miehen liikekumppani, joka vihjaa kiinnostavasta autoyksilöstä. Puhelut tulevat milloin Hollannista, milloin Ruotsista.

– Sellaista puhelua ei olekaan, mihin en vastaisi vaikka keskellä yötä, sillä langan toisessa päässä saattaa olla aikaerosta johtuen vaikka kumppani Yhdysvalloista, jolla on tarjolla autoyksilö, jonka ostamisesta pitää tehdä päätös tunnin sisällä.

– Jos auto on oikeasti kiinnostava, käyn autoon kiinni, vaikken vielä siinä vaiheessa aina tiedä autolle ostajaa. Tarpeeksi kiinnostava tapaus myy itse itsensä.

Lupsakka olemus hämää, sillä Ilmo Saarela on autoja etsiessään kaikkea muuta: ripeä, sinnikäs ja intohimoinen. Ja jos mies ei löydä ostajalle jotakin tiettyä autoyksilöä tai saa erikoista autoa rekisterikilpiin Suomessa, siihen tuskin kykenee kukaan muukaan.

Autoraadot syövät aikaa

Klassikkoautoa kannattaa etsiä ajan kanssa, jottei tule haksahdettua huonokuntoiseen projektiin, josta ei koskaan synny ajokuntoista autoa. Mitä huonommassa kunnossa auto on, sen enemmän sen ostajalla tulisi olla omia taitoja sen kunnostamiseen tai lähipiirissä ammattilaisia, jotka osaavat auttaa.

Läpiruostunut ja sijoillaan vuosikausia seissyt navettalöytö voi olla tuhansien työtuntien urakka. Huonokuntoisen klassikkoauton entisöinti hyväkuntoiseksi syö aikaa ja rahaa. Valmiiksi entisöidyn auton ostaja tietää kulunsa ennakolta, eikä ole huolia laajan entisöinnin mukanaan tuomista yllätyskuluista.

– Kesken jäänyt entisöintiprojekti on se kallein vaihtoehto.

Mikään harrastus ei ole ilmaista: kunnostuksesta nautinnon saaville harrastajille keskiössä ei ole autosta mahdollisesti myöhemmin saatava voitto vaan ajokuntoisella rakkaalla kruisailu.

Valmiiksi hyvä

Toinen tapa on hankkia klassikkoauto, joka on jo alun perin hyväkuntoinen, ja jonka historia on tiedossa. Auton haluttavuuteen, ostohintaan ja myös jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa vahvasti se, onko auto vuosikymmenten saatossa saanut arvoistaan kohtelua.

Ennen kauppakirjan allekirjoittamista kannattaa esittää useita ytimeen pureutuvia kysymyksiä – vaikka kuinka haluttaisi antautua autokuumeen vietäväksi.

Onko auton alkuperäiset paperit ja todistukset tallessa? Onko entisöinnin kaikki vaiheet dokumentoitu tarkasti? Ovatko ilmenneet viat korjattu ajoissa ja oikein? Onko korjaukset tehty automallin alkuperäisiä rakenne-, muotoilu- ja tekniikkaratkaisuja kunnioittaen ammattilaisten toimesta vai harrastajien omin voimin?

Apua löytyy

Jos omat tiedot ja taidot eivät riitä selvittämään halutun autoyksilön kuntoa ja mallihistoriaa, kannattaa klassikkoautokaupoilla käyttää Ilmo Saarelan kaltaista asiantuntijaa.

Avun käyttö on sitä suositeltavampaa mitä kauempaa autoa etsitään. Suomessa on tarjolla hyväkuntoisia klassikkoautoja kuitenkin niukanlaisesti.

Autoja metsästetään naapurimaa Ruotsin lisäksi Keski-Euroopasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.

Klassikkoautojen vakiosuosikkeja ovat 1950–­60 lukujen näyttävät amerikkalaisautot, eritoten muskelimallit. Jenkkiautojen apajat ovat tällä hetkellä dollarin kurssimuutosten vuoksi paremmat Kanadassa tai Euroopassa. Mercedes-Benzit, BMW:t ja Porschet voivat yllättäen löytyä edullisemmin muualta kuin saksanmaalta, Volvot esimerkiksi Benelux-maiden markkinoilta.

Euroja ja tunteita

Klassikkoauton hankinnan onnistumista voi mitata muullakin tavalla kuin euroina. Jos löytynyt auto on odotetussa kunnossa, on autolla ja omistajalla edessään onnellisia yhteisiä kilometrejä ja vuosia.

– On tyypillistä, että moni hankkii esimerkiksi 50-vuotislahjaksi itselleen tai aviopuolisolleen syntymävuoden mallia olevan auton tai sellaisen auton, joka oli oman perheen käyttöautona, kun lahjan saaja oli lapsi.

– Tällaiseen autoon liittyy nostalgisia muistoja ja vahva tunneside. Nämä autot halutaan usein pysyvän suvussa. Niillä ei ole tarkoituskaan tehdä voittoa.

www.isautomotive.fi

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus