Ajoneuvot | Venenäyttely | 20.8.2017

Helsingin Uiva venenäyttely mittasi pulssin – myötätuulta venealla

Talouden viriäminen näkyy myönteisinä tunnelmina Suomen venealalla, vaikka poikkeuksellisen kylmä huhti–toukokuu vaikutti sää- ja suhdanneherkkään venekauppaan.

Jaa artikkeli

Helsingin Uivaan venenäyttelyyn kokoontunut veneala viestii enimmäkseen hyviä uutisia. Vienti vetää, teollisuuden tilauskanta ennakoi maltillista kasvua ja joillain paikkakunnilla kärsitään jopa työvoimapulasta.

– Koleat kevätkuukaudet hyydyttivät etenkin pienveneiden kaupan, mutta tilanne korjaantui suurelta osin kesä–heinäkuussa. Koska talouden näkymät ovat myönteisiä ja sää lämpimämpi, on odotettavissa, että kotimaan venekauppa käy vielä elokuussa poikkeuksellisen hyvin, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo arvioi.

Uivassa tuntuu loppukesän pulssi

Myönteiset näkymät tuntuivat myös 17–20. elokuuta järjestetyssä Helsingin Uivassa venenäyttelyssä. Laitureilla ja maaosastoilla oli mukana yli 150 näytteilleasettajaa ja kaikkiaan näyttelyssä esiteltiin yli 250 venettä sekä runsaasti vene- ja veneilyvarusteita ja palveluita.

– Uivassa mitataan venealan loppukesän pulssi. Laiturit ovat täynnä, joten siinä mielessä merkit ovat myönteisiä, Pajusalo toteaa.

Viennin merkitys Suomen venealalle on edelleen erittäin suuri. Ruotsi vahvisti asemaansa merkittävimpänä vientimaana: viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kauppa kasvoi tammi–toukokuussa 21 prosentilla 45,7 miljoonaan euroon ja länsirajan yli vietiin 3700 venettä.

Veneala on Suomessa merkittävä työllistäjä: suoraan alan yrityksissä työskentelee 3500 henkilöä ja työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4000–6000 henkilöä. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa on vahvaa omaa tuotantoa, viennin osuus kokonaistuotannosta oli viime vuonna peräti 73 prosenttia.

Vesijetit kiinnostavat

Kotimaan venerekisteröinnit ovat pysyneet kutakuinkin viimevuotisella tasolla.

Rekisteriin merkittiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 3013 venettä, kaksi prosenttia viime vuotista vähemmän.

Merkittävin muutos oli vesijettien myynnin nopea kasvu: niitä rekisteröitiin 620 kappaletta, liki seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Rekisteröidyistä veneistä valtaosa – 76 prosenttia – on tavallisia moottoriveneitä. Ilmatäytteisiä veneitä rekisteröitiin 58 ja ilmatyynyaluksia viisi.

Suurten purjeveneiden myynti on ollut hiljaista, kuten jo alkuvuonna arvioitiin. Kun vuonna 2016 rekisteröitiin alkuvuoden aikana 22 purjevenettä, tänä kesänä määrä jäi viiteen.

Rekisteritilastossa näkyvät vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut purje- tai moottoriveneet.

1-7/2017 1-7/2016 Muutos
Moottorivene 2 295 2 402 -4,5 %
Purjevene 5 22 -77,3 %
Ilmatäytteinen/RIB 58 35 65,7 %
Hydrokopteri 3
Vesijetti 620 581 6,7 %
Moottoripurjehtija 1 -100,0 %
Ilmatyynyalus 5
Muu 26 33 -21,2 %
Yhteensä 3 012 3 074 -2,0 %

Venevienti vetää lähelle

Suomen veneviennin arvo tammi-toukokuussa oli 106,6 miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Norja, joihin suuntautui yli 70 prosenttia Suomen veneviennistä. Alkuvuonna kasvavia vientimarkkinoita olivat USA, Venäjä, Saksa ja Ruotsi, kun taas vienti Norjaan, Iso-Britanniaan ja Ranskaan laski.

Kokonaisuutena Suomen veneviennin arvo jäi hivenen viime vuodesta jälkeen. Syynä oli se, että viime vuoden alkupuoliskolla Maltalle vietiin kaksi venettä, joiden yhteisarvo oli yli 30 miljoonaa euroa.

– Alkuvuonna 2017 ei vielä tehty vastaavia isoja yksittäistoimituksia. Sen sijaan vahvaa kasvua oli viennissä Yhdysvaltoihin ja Venäjälle, joten nämä maat palasivat Suomen TOP 5 -vientimarkkinoiden joukkoon, Jarkko Pajusalo kertoo.

Veneviennin viisi suurinta maata tammi-toukokuussa olivat:

Milj. € muutos 2017 2016
1. Ruotsi 45,7 +21 % 3700 3141
2. Norja 32,8 -10 % 2513 2838
3. Saksa 4,2 +23 % 173 120
4. USA 2,9 +1591 % 4 1
5. Venäjä 2,7 +39 % 132 39

Yli miljoonan euron vientimaita olivat myös Brittiläiset Neitsytsaaret, Iso-Britannia, Ranska, Sveitsi, Grönlanti, Japani, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Italia.

Tuontia myös valtameren takaa

Moottori- ja purjeveneiden tuontimaista merkittävimmät olivat Yhdysvallat, Puola ja Ruotsi. Jos vertailuun otetaan mukaan 11 perinteistä veneteollisuuden suurmaata kasvoi tuonti liki sadalla veneellä 522 veneeseen, mutta veneiden keskikoon pienentyessä tuonnin arvo pieneni 22 prosentilla noin 8 miljoonaan euroon.

Vesijettien kansainväliset markkinat ovat vahvassa kasvussa, mikä näkyy myös Suomessa sekä tuonnin että viennin kasvuna. Suomeen tuodaan vesijettejä pääasiassa Meksikosta ja Japanista ja niitä viedään Suomesta edelleen muihin EU-maihin. Vesijetit mukaan luettuna venetuonnin arvo nousi 22 prosentilla 35,9 miljoonaan euroon.  

Venetuonnin arvo tammi–toukokuussa 2017 mukaan lukien vesijetit:

  Veneitä Milj. €
1. Meksiko 3132 22,2
2. Japani 369 3,5
3. Puola 141 4,0
4. USA 171 1,8
5. Ruotsi 61 1,6

Perämoottoritilastoja vain tukkutoimituksista

Perämoottoritilastoja on tässä vaiheessa saatavissa tammi-kesäkuun tukkutoimituksista.

Kokonaisuutena suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin 16 880 perämoottoria, joka on samalla tasolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaahan näistä toimitettiin 8 472 kpl (+3,5 %) ja vientiin 8 408 kpl (-3,2 %).

Lähde: Finboat Kuva: Antti Hentinen/Moottorin arkisto

Jaa artikkeli

Keskustelu