Liikkuvainen Mannerheim

Sotapäällikkö, poliitikko, metsästäjä, tutkimusmatkailija – ja automies! Tätä kaikkea oli C.G.E. Mannerheim, paljastaa uusi näyttely.

Liikkuvaisen Mannerheimin (1867–1951) eri elämänvaiheisiin liittyivät kiinteästi useat harvinaiset autot.

– Mahtimies ja autot ovat yhdistelmä, joka herättää kiinnostusta myös muissa kuin autoharrastajissa, näyttelyvastaava, historioitsija Wilhelm Brummer uumoilee.

Mannerheim-museon uusi näyttely herää eloon tietorikkaan, hauskoilla sattumuksilla ryyditetyn ja innostuneen opastuksen avulla. Siihen Brummer on mies paikallaan.

– No mutta, ei se ole vaikeaa: marskille sattui ja tapahtui. Hän oli sanavalmis ja hauska, on siis useita hauskoja anekdootteja kerrottaviksi.

Lempiauto lahja Hitleriltä

Joulukuussa 1941 Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitleriltä lahjaksi saatu Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagen on auto ylitse muiden. Avoauto kokopitkällä kangaskatolla oli tiettävästi Mannerheimin lempiauto, joka kyyditsi miestä edustus- ja yksityisajoissa.

Auto on esillä taiten Mannerheim-museossa tehtynä pienoismallina, jota mallinrakentaja Eero Kumanto työsti yli 300 tuntia.

Anssi Juutilaisen ja Juha Koivulahden joulukuussa julkaistava teos Hitlerin lahja-autosta kertoo seikkaperäisesti autoharvinaisuuden vaiheista.

Marskilta luksusvaunu sai kehuja tasaisesta kyydistä, lämpimyydestä ja ajettavuudesta.

Auto ei ollut ihan pieniruokainen: 4 200-kiloisen jätin 7,7-litrainen moottori ahmi 27 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä.

Moottorin syntysanojen muokkaaja

Mannerheim vaikutti elämänsä aikana lukuissa järjestöissä ja lukuisilla aloilla. Ja missä mies vaikutti, siellä yleensä tapahtui.

Mahtimies ja Moottori liittyvät nekin tiiviisti yhteen.

Mannerheim laati vuonna 1925 perustetun Moottorin ensimmäisen numeron pääkirjoituksen. Hänet oli kutsuttu vuonna 1920 Suomen Automobiili Klubin (Autoliiton edeltäjä) kunniapuheenjohtajaksi.

Tuolloiset linjaukset ovat yhä ajankohtaisia – ja velvoittavia!

”Moottorin sisältö tulee olemaan asiallinen, monipuolinen, ajanmukainen ja mikäli mahdollista yleistajuinen, jotta aikakauslehti voisi olla suoranaiseksi hyödyksi ja opastukseksi myös varsinaisia ammmattitietoja vailla olevalle osalle lukijakuntaansa.”

Pääkirjoituksen oheen liitetty Mannerheimin käsin kirjoittama muistutus ei kalpene nykyajan liikenneturvallisuus-kiteytyksille.

”Autoilija, ole nopea-ajatuksinen, pidä hermosi virkeinä ja pääsi kylmänä!”

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Mannerheim piti nopeasta mutta varmaotteisesta ajamisesta. Häntä kiinnostivat kauniit ja erikoiset autot. Hän esimerkiksi hankki itselleen jo 1920-luvulla maamme ainoan Avions Voisin -auton, jolla hän teki useita ulkomaanmatkoja.

Vuoden 1923 ostos oli avo-Benz Sveitsiin ja vuoden 1926 Flint 5P Touring -avoauto Suomeen, tietokirjailja Cingiz Safiulla kertoo. Hänen kattava Mannerheim ja kulkuneuvot -kirjansa ilmestyi vuonna 2011.

Pohjois-Afrikassa vuonna 1923 oli matka katketa lopullisesti. Vakavassa kolarissa Mannerheimin seuruetta kuljettanut auto törmäsi kahteen puuhun noin 130 kilometrin päässä Algerista. Rotkoon syöksyneestä autosta ulos lentänyt Mannerheim virui yli neljä tuntia odottamassa sairasautoa reisi- ja solisluu sekä useita kylkiluita murtuneina. Muut matkalaiset selvisivät vähäisin vammoin.

– Mannerheim itse arveli onnettomuuden syynä olleen kuljettajan huolimattomuus tai pyörän rikkoutuminen, Safiulla kertoo.

Mannerheim ilmeisesti ajoi itse vain harvoin tuon kolarin jälkeen, mutta siihen ei ollut juuri tarvettakaan, olihan miehellä lähes aina käytettävissään oma autonkuljettaja.

Ajokorttikin löytyi!

Mannerheim maalla, merellä ja ilmassa -näyttelyä valmisteltaessa löytyi – tyystin sattumalta – myös miehen ajokortti.

Ajokortti on myönnetty 5. kesäkuuta vuonna 1929 viideksi vuodeksi. Ajokortti oikeutti ajamaan henkilöautoa ja moottoripyörää yksityisliikenteessä.

– Ajokortti on kunnoltaan lähes uudenveroinen. Tämä johtunee siitä, että Mannerheim on säilyttänyt ajokorttia pöytälaatikossa, eikä lompakossa, Safiulla arvelee.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Antti Hentinen