23.1.2017 Liikenne Liikennevirasto kokeili – konenäkö oppii kuin ihminen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Konenäkö on valvontatehtävässä väsymätön ja tarkka, mutta vaatii opetusta. Liikenneviraston kokeilun perusteella koneälyä saatetaan hyödyntää teiden tarkkailun sijaan pientareen puolella. Liikennevirasto kertoo havainneensa tuoreen tutkimuksen perusteella, että konenäkö tunnistaa kasveja vähintään ihmissilmän veroisesti. Tutkimuksen mukaan konenäkö erottaa esimerkiksi sinikuusamat, pihlaja-angervot ja lupiinit muista kasveista peräti 96 % tarkkuudella. Virastossa ei ole hurahdettu maisemanhoitoon, vaan kyse on vakavasti otettavasti selvitystyöstä, jonka avulla pyritään keventämään tienvarsikasvien inventoinnin taakkaa. Taustalla vaikuttavat osin myös taloudelliset syyt, sillä inventoiminen on varsin työlästä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Konenäkö tunnistaa vieraslajit Tietoa kasveista ja niiden määristä kuitenkin tarvitaan. Inventoinnin myötä tiedetään tarkasti, kasvaako pientareella haluttujen kasvien lisäksi myös vieraslajeja, joiden leviämisen estäminen vaatii tavallisesta piennaralueen hoidosta poikkeavia toimenpiteitä. Täsmällisen inventoinnin avulla kevennetään myös viheralueiden hoitourakoiden tarjousten laatimista ja arviointia. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että inventointi voidaan tulevaisuudessa automatisoida ja helpottaa ainakin osin konenäön avulla. Konenäkö oppii kuin ihminen Liikenneviraston mukaan konenäkö on tietyllä tapaa kuin ihminen: sille pitää opettaa, miltä kasvit näyttävät. Oppimisprosessin avain on toisto. Satojen kertausten jälkeen kone hahmottaa kasvien ominaispiirteet ja oppii tunnistamaan ne. Liikennevirasto arvioi, että jos konenäkö olisi koululainen, se saisi biologiasta kympin tai vähintään ysin. Täysin ongelmatonta tunnistaminen ei kuitenkaan ole, sillä kasvien ulkonäkö muuttuu vuodenaikojen mukaan. Myös erilaiset kasvuympäristöt voivat vaikuttaa siihen, miltä kasvi näyttää. Eroavaisuuksien ja poikkeusten opettaminen koneelle on hankalaa, mutta tutkimuksen loppuraportin mukaan sekin on mahdollista. Viherhoidon valvova silmä Liikennevirasto arvioi, että konenäössä ja automatisoidussa tiedon tuottamisessa on paljon potentiaalia juuri viherhoidon alalla. Jos tiedon tuottaminen muuttuu vielä nykyistä helpommaksi ja luotettavammaksi, saattaa siitä tulla arkipäivää nopeallakin tahdilla. Parhaassa tapauksessa tiedonkeruu onnistuisi muun työn ohessa. Ainakin teoriassa riittäisi, että kamera olisi kiinni viheralueilla työskentelevän henkilöstön suojavarusteissa tai työvaatteissa, jolloin tiedon keräämisen kustannukset pysyivät alhaisina ja inventointitietoa syntyisi lähes itsestään. Tutkimus on osa Liikenneviraston kolmivuotista digitalisaatiohanketta, jonka tavoitteena on uudistaa liikenne-, väylä- ja liikkumistietojen tuottaminen, ylläpito ja jakelu. Uudistamisessa hyödynnetään nykyaikaisia teknologioita ja menetelmiä. Digitalisaatiohankkeen kokonaisrahoitus on 35 miljoonaa euroa. Lähde: Liikennevirasto Kuvitus: Tutkimushankkeen esittelyvideo ja ruutukaappaus videosta Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 23.4.2024 Ajoneuvot 350 000 uutta kotia vuodessa - tätä kaikkea sopii odottaa bestseller BMW X3:n pian koittavalta uudistukselta 22.4.2024 Moottoripyörät Tiesitkö, että amerikkalaiset Indian-moottoripyörät suunnitellaan Ruotsissa? 24.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz V 300 d 4Matic - pröystäilemätöntä luksuskyytiä 23.4.2024 Koeajo Maistiainen: täyssähköinen Porsche Macan alle 85 000 eurolla 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?