Autojen EU:n päästö- ja kulutusmittaus on tiensä päässä. Uusi todenmukaisempi mittaustapa on hartaasti odotettu, mutta tulee käyttöön lähivuosina.

Nykyinen päästömittaus toimi aikansa kohtalaisesti, mutta nyt autotekniikan kehitys on ajanut mittaustavan ohi.

Ja kuten Volkswagen-konsernia ravisteleva päästöhuijaus on osoittanut, on nykyistä mittaustapaa ollut mahdollista harhauttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kovat paineet

Autotehtailla on kovat paineet näyttää pientä kulutusta ja vähäisiä hiilidioksidipäästöjä. Tähän patistavat EU, verottaja, ympäristöjärjestöt ja yritysten autopolitiikka.

Mahdollisimman pienet hiilidioksidipäästöt ovat tulossa entistä tärkeämmäksi ostoperusteeksi myös yksityisille autonostajille, koska päästöt, esimerkiksi Suomessa vaikuttavat autoveron ja vuotuisen ajoneuvoveron määrään.

Autonvalmistajat ovat vuodesta 2009 maksaneet sakkomaksua, mikäli valmistajan koko malliston keskimääräinen hiilidioksidipäästö on ylittänyt voimassa olevan tavoitteen (130 g/km). Se merkitsee 5,5 litran bensiinin ja 4,9 litran dieselin kulutusta sadalla kilometrillä.

Vuodesta 2020 alkaen malliston hiilidioksidipäästöjen on laskettava keskimäärin 95 grammaan kilometrillä. Se vastaa 4,0 litran bensiinin tai 3,6 litran dieselin kulutusta sadalla kilometrillä.

Tästä syystä jopa isojen loistoautojen valmistajat ovat ryhtyneet valmistamaan pienempiä autoja sekä hybridejä ja sähköautoja, jotta malliston keskimääräinen päästötaso saadaan kohtuulliseksi.

Käytössä vuodesta 1996

Nykyinen EU-kulutus eli NEDC-mittaus (New European Driving Cycle) otettiin käyttöön vuonna 1996. Kulutus mitataan laboratoriossa pakokaasupäästötestien yhteydessä. Hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutukseen.

Henkilöautoa ajetaan dynamometrin rullien päällä vakioidun ajo-ohjelman eli syklin mukaan. Dynamometrissä vetopyöriä jarrutetaan kuormalla, jonka tarkoitus on simuloida todellisen liikenteen ajovastuksia, kuten kiihdytysvastus, vierintävastus ja ilmanvastus.

Mittaustavan uudistaminen on välttämätöntä, sillä nykyinen ajosykli on liian lempeä todellisiin ajotilanteisiin verrattuna.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaunisteltuja päästöjä

Nykyisessä mittaustavassa on useita ongelmia, jotka voivat vääristää lopputulosta.

Kaupunkiajosykli on peräisin 1970-luvun alusta, maantieajosykli vuodelta 1996. Tuolloin autot olivat nykyisiä kevyempiä ja tehottomampia. Hybridejä ja sähköautoja ei ollut, eikä start-stop-automatiikkaa. Automaattivaihteistotkin ovat merkittävästi kehittyneet.

Ajo-ohjelma on kevyt ja helppo nykyajan tehokkaille autoille. Testin kiihtyvyydet ovat verkkaisia ja maantieosuuden ajonopeudet alhaisia. Tämä antaa päästöistä kaunistellun kuvan.

Tehon ja suorituskyvyn kehitystä kuvaa hyvin se, että vuonna 1981 uusien henkilöautomallien kiihtyvyys 0–100 km/h oli keskimäärin 14 sekuntia, nyt 9 sekuntia!

Mittaustavassa heikkouksia

Nykymittauksessa ajosykleissä pysähdysten osuus on suuri (23,7 prosenttia), joten start-stop-järjestelmä tuo sellaista etua, mikä ei toteudu käytännön ajossa – ainakaan talvella.

Moottoritienopeutta (120 km/h) ajetaan testissä vain lyhyt hetki eli 10 sekuntia!

Mittauksen aikana auton akku on täyteen ladattu, eiikä sille sälytetä ylimääräistä sähkölaitteiden kuormaa. Mittauksen aikana ei käytetä ajo- tai huomiovaloja eikä auton viihde-elektroniikkaa.

Autojen päästö- ja kulutustiedot: https://autovertaamo.trafi.fi/

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uusi WLTP-mittaus vastaa huutoon

Tiukempi ja todenmukaisempi mittaustapa käyttöön aikaisintaan vuonna 2017.

Uusi todenmukaisempi päästö- ja kulutusmittaus tulee käyttöön aikavälillä 2017–2020. Sen mukaan mitatut pakokaasupäästöt ja polttoaineen kulutus ovat paremmin vertailukelpoisia keskenään ja vastaavat paremmin käytännön ajo-olosuhteita.

WLTP-mittausta (Worldwide harmonized Light vehicles Test Procedures) täydennetään liikenteessä ajettavin mittauksin. Laboratoriossa ajettava WLTC-sykli sisältää aiempaa enemmän kiihdytyksiä ja hidastuksia. Seisonta-aikaa on lyhennetty. Kiihdytykset ovat rivakampia ja maantieajon ajonopeus suurempi.

Tarkennuksia tulee myös vaihteiden käyttöön, polttoaineen laatuun, testauslämpötilaan (+23 °C tai +14 °C) sekä renkaiden tyyppiin, kuluneisuuteen ja ilmanpaineeseen.

Lisää painoa, kikkailu kuriin

Uusi WLTP-normi ottaa aiempaa tarkemmin huomioon auton lisävarusteet ja kuorman.

Tulevaisuudessa testataan kaksi autoversiota: mallisarjan kevyin ja ajovastuksiltaan pienin ilman lisävarusteita sekä raskain ja suurin malli kaikin lisävarustein.

Uusi mittaus karsii rengaskikkailua, sillä renkaiden tulee olla vastaavat kuin myyntimalleissa. Renkaiden koko, tyyppi, urasyvyys, kuluneisuus ja ilmanpaine ohjeistetaan tarkasti.

Normikulutus kasvaa

Uuden mittaustavan on arvioitu nostavan selvästi päästöjen ja kulutuksen mittaustuloksia. Nykyiseen NEDC-päästönormiin verrattuna autojen hiilidioksidipäästöt ja kulutus nousevat WLTP-mittauksessa keskimäärin 11,5 prosenttia, kenties enemmänkin.

Uusi ajotesti avuksi

Paraskaan laboratoriotesti ei voi täysin vastata käytännön ajotilannetta. Avuksi tulee uusi ajon aikana liikenteessä tehtävä testi.

Suunniteltu RDE-testi (Real Driving Emissions) mittaa ajon aikana useimmat päästölajit, kuten hiilidioksidi (CO2), palamattomat hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi (CO) ja typenoksidit (NOx) ja hiukkaspäästöt (PM).

Typenoksidipäästöt (NOx) ovat dieselmoottorien suurin ongelma. NOx-päästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi (NO₂), joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja voi aiheuttaa oireita. NO₂ -päästöongelmat aiheutuvat nimenomaan dieselautoista tiheässä taajamaliikenteessä.

NOx-päästöt ovat suuremmissa nopeuksissa ja moottoria raskaasti kuormitettaessa tutkimusten mukaan olleet huomattavasti laboratoriomittauksia suuremmat.

Liikenteessä tehtävä NOx-mittaus voi olla tiukka paikka monelle automallille, mikäli autossa ei käytetä parasta ja kalleinta NOx-päästöjä vähentävää tekniikkaa.

RDE-mittaus osana WLTP-mittausta tullee käyttöön aikaisintaan syyskuussa 2017.

Nykyinen NEDC-mittaussykli

EU/NEDC-kulutuksessa ilmoitetaan kolme lukemaa: kaupunki, maantie ja niiden yhdistelmä. Kaupunkikulutus mitataan 4 052 metrin kaupunkiajosyklillä ja maantiekulutus 6 955 metrin maantiesyklillä. Molemmissa on vakio ajo-ohjelma. Kokonaismatka on 11 007 metriä. Koko testin keskinopeus on 33,6 km/h ja aika 1 180 sekuntia.

Kaupunkisyklin keskinopeus on 18,7 km/h ja suurin nopeus 50 km/h. Maantiesyklin keskinopeus on 62,6 km/h ja suurin nopeus 120 km/h. Pysähdysten osuus ajasta on suuri, 23,7 prosenttia. Suurin kiihtyvyys on 1,04 m/s², suurin hidastuvuus 1,39 m/s².

EU-yhdistetty kulutus on sekalaista ajoa kuvaava kaupunki- ja maantieajokulutusten yhdistelmä. Se ei ole keskiarvo, vaan ajosyklien pituuden mukaan painotettu lukema. Kaupunkikulutuksen painokerroin on 36,8 prosenttia ja maantiekulutuksen 63,2 prosenttia.

Hiilidioksidipäästöt ilmoitetaan yhdistetyn kulutuksen mukaan auton teknisissä tiedoissa ja myymälässä olevasta auton energiamerkinnästä. Automallin yksilökohtaisen ilmoitetun hiilidioksidipäästön löytää varmimmin henkilöauton rekisteröintitodistuksesta tai vaatimuksenmukaisuustodistuksesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy