11.12.2016

Päivän kuva: 1000 kilometriä sekunnissa – Revontulitusta taivaalla

revontulet

Revontulet ovat monille meistä tuttu juttu, mutta kunnon leiskuntaa osaa silti arvostaa aina uudelleen.

Fyysisenä ilmiönä revontulet eivät ole kovin vaikeasti käsitettävä tapaus. Ilmatieteenlaitos kuvailee, että ilmiö syntyy kun aurinkotuulen hiukkasia päätyy Maan ilmakehään. Siellä nämä elektronit törmäävät ionosfäärin happiatomeihin ja typpimolekyyleihin, jotka virittäytyvät korkeampaan energiatilaan, joka puolestaan myöhemmin purkautuu valona. Ilmakehään saapuvien hiukkasten nopeus voi olla jopa 1 000 kilometriä sekunnissa ja revontulien väri puolestaan riippuu virittyneestä hiukkasesta ja sen saamasta energiasta. Happiatomit näyttäytyvät vihreänä ja punaisena valona, kun taas typpimolekyyli vastaanottaa ja luovuttaa sinisen valon energiamäärän.

revontulet

Järki ei kuitenkaan ole sama kuin tunteet. Talvisella yötaivaalla tapahtuva valojen tanssi on aina taianomaista katsottavaa, erityisesti hiukan voimakkaampien repojen osuessa kohdalle. Sellaisina hetkinä on helppo ymmärtää turisteja, jotka saapuvat pohjoisille alueille pelkästään nähdäkseen hiukan värejä taivaalla. Kuvista ja videoista huolimatta aaltoilevat valoilmiöt tajuaa todella vasta omin silmin havaitessa.

Revontuliin liittyy myös kosolti kansanuskomuksia, sillä ovathan selittämättömät valoilmiöt olleet otollista ainesta mytologioiden tapahtumille. Suomalainen nimitys revontulet viittaa saamelaisten uskomukseen ketusta, joka huiskii hankea hännällään, nostattaen lunta kimaltelemaan taivaalle. Myös kalevalainen Pohjola on eräs selitys ilmiölle, revontulikaarten ollessa Pohjolan portit, eli taivaalla loimottaisi pohjanpalo. Monet pohjoiset kansat ovat puolestaan arvelleet revontulien olevan verta, jota haavoihin kuolleet vuotavat vainajien maassa.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luetuimmat